Pääsiäisnäytelmät on Kirkkohallituksen työalasihteerin Jussi Murtovuoren mukaan yksi kirkon nopeimmin kasvavista toimintamuodoista. Tämänvuotisissa esityksissä hengellistä ydinsanomaa höystetään muun muassa naisten rooliin ja pakolaisuuteen liittyvillä korostuksilla.
– Monet kokevat pääsiäisnäytelmän matalan kynnyksen keinoksi lähestyä pääsiäisen sanomaa. Näytelmää katsoessaan saa olla osa isoa ryhmää ja kokea asioita yhdessä toisten kanssa. Pääsiäisnäytelmät ovat kirkon vastaus vallalla olevaan spektaakkelikulttuuriin, Murtovuori toteaa.
Murtovuoren mukaan pääsiäisnäytelmä on eräänlainen bibliodraaman 2.0-versio. Siinä pääsiäisen sanomaan saa syventyä toiminnan kautta. Samalla voi tuottaa iloa toisille.
Useissa seurakunnissa näytelmä toteutetaan vaellusmuotoisena. Pääsiäisnäytelmää esitetään myös sisätiloissa kirkkodraamana. Kaikille avointen tilaisuuksien lisäksi esityksiä on esimerkiksi koululais- ja päiväkotiryhmille.
Murtovuoren mukaan eri puolilla Suomea esitetään tänä vuonna kymmeniä pääsiäisnäytelmiä.
”Miten säilytämme ihmisyyden kuohuvina aikoina?”
Helsingissä Via Crucis toteutetaan kaupungin ydinkeskustassa 21. kerran. Käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen mukaan teksti on raamatunkertomuksille uskollinen mutta sisältää myös moderneja elementtejä.
– Tekstin tavoite on herättää katsojassa ajatuksia siitä, miten voisimme säilyttää ihmisyyden ja sitä kautta toivon näinä kuohuvina aikoina. Haluan haastaa katsojan pohtimaan, voiko yksilö voittaa pelon ilmapiirin.
Käsikirjoitus lähtee liikkeelle Kristuksen viidestä haavasta. Lisäksi näytelmässä tuodaan esiin meidän aikamme viisi haavaa: kaiken mittaaminen rahassa, tarkoituksettomuuden tunne, pelko, epäoikeudenmukaisuuteen turtuminen ja kuoleman kieltäminen. Neljässä monologissa Raamatun henkilöt siirtyvät nykypäivään ja pohtivat näitä nykyajan kipupisteitä.
Hännisen tekstiä käytettiin myös viimevuotisessa Via Cruciksessa. Näytelmän on ohjannut edellisvuoden tapaan Ville Saukkonen. Hänen mukaansa ohjauksessa on nyt jalostettu esityksen visuaalisia elementtejä.
”Pakolaisuus-teema löytyy helposti alkuperäisstoorista”
Porvoossa Via Crucis esitetään tunnelmallisen Vanhankaupungin alueella. Ohjaaja Kim Gustafssonin mukaan tänä vuonna esityksessä nostetaan esiin pakolaisuutta.
– Pakolaisuus-teema löytyy helposti alkuperäisstoorista. Jeesus ja opetuslapset olivat pakolaisia omassa maassaan. He nukkuivat ties missä, olivat koko ajan matkalla, jotkut auttoivat, jotkut häätivät ja niin edelleen. Käsikirjoitus on kuitenkin tyyliltään melko traditionaalinen ja osa tekstistä on suoraan Raamatusta.
Näyttelijäkaartissa ja muussa työryhmässä on kristittyjen kantasuomalaisten ohella muiden kulttuurien ja uskontokuntien edustajia.
– Via Cruciksen sanoma ei liity vain yhteen ihmisryhmään, vaan kaikkiin ihmisiin. Halusimme korostaa tätä myös omassa projektissamme.
Esityksessä käytetään paikkakunnan kaksikielisyyden vuoksi luontevasti sekä suomea että ruotsia. Maria Peuran ja Tua Forsströmin laatimaa käsikirjoitusta on käytetty Porvoossa myös kahdella aiemmalla esityskerralla.
Naiseus ja äitiys pohdinnan alla
Lappeenrannassa kaupungin keskusta ja Linnoituksen alue muuntuu parin tuhannen vuoden takaiseksi Jerusalemiksi nyt kolmatta kertaa. Lappeenrannassa käytetään kahden aiemman Via Cruciksen tapaan ohjaaja Arto Myllärisen kirjoittamaa tekstiä.
– Tänä vuonna tuomme dialogiin ja laulunsanoihin vahvaa naiseuden ja äitiyden pohdintaa. Nostamme Jeesuksen äidin Marian ja Maria Magdaleenan roolia aiempaa vahvemmin esiin. Lisäksi korostamme jonkin verran myös lasten roolia. Näytelmän perusrunko on uskollinen Raamatun traditiolle, Myllärinen kertoo.
Tämänvuotiseen esitykseen tuovat Lappeenrannassa tuoreutta myös uudenlaiset tarinan elämyksellisyyttä vahvistavat koreografiset ja visuaaliset ulottuvuudet.
– Jeesuksen vuorosanoihin olen tuonut uutta ja raikasta sanallista verbaliikkaa. Olen satsannut myös henkilöohjaukseen. Jeesuksessahan oli niin herkkyyttä, rakkautta, lempeyttä kuin vahvaa miehistä voimaa, Myllärinen sanoo.
Helsingissä, Porvoossa ja Lappeenrannassa Via Crucis esitetään pitkäperjantain iltana. Porvoossa ja Lappeenrannassa yleisöllä on mahdollisuus seurata myös kiirastorstai-illan kenraaliharjoitusta.
Särkisalossa nostetaan esiin naisopetuslapset
Särkisalossa ja Perniössä toteutetaan kolmiosainen Noussut Hän on -pääsiäisdraama, joka alkoi jo palmusunnuntaina. Silloin Perniön kunnantalon Teatteristudiossa perehdyttiin virpomisen historiaan teologisesta näkökulmasta draaman, laulun ja tanssin keinoin.
Pitkäperjantain iltana Särkisalon kirkkopuistossa esitetään Ristintie-Crux -vaellusdraama, jonka käsikirjoituksesta ja kokonaisohjauksesta vastaa Lilja Kinnunen-Riipinen. Yksitoista eri kohtausta sisältävässä näytelmässä kuvataan varsinaisten pääsiäistapahtumien lisäksi muun muassa Jeesuksen ja Maria Magdaleenan kohtaamista sekä lasten siunaamista.
– Olen käyttänyt käsikirjoituksessa pelkästään Raamatun neljältä evankelistalta löytyvää tekstiä. Olen käyttänyt samaa käsikirjoituspohjaa jo 40 vuoden ajan, mutta sitä on tavattu hienosäätää. Tänä vuonna olemme nostaneet esiin Jeesusta seuranneita ja hänen toimintaansa tukeneita naisopetuslapsia, Kinnunen-Riipinen kertoo.
Muuten vaihtelua tuodaan draamaan vuosittain esimerkiksi musiikin, tanssin, puvustuksen ja valodramaturgian avulla. Tänä vuonna näytelmässä on esimerkiksi tanssiva enkelihahmo, joka on paikalla Jeesuksen elämän dramaattisilla hetkillä. Ehtoollisen asettamisen yhteydessä jaetaan leipää yleisölle.
Esityskokonaisuuden kolmas osa Noussut Hän on – Resurrexit esitetään pääsiäisaamuna Perniössä Pyhän Laurin kirkossa. Siellä ylösnousemuksen riemua tehostetaan musiikilla ja tanssilla.
Kuvat Särkisalon ja Perniön Noussut Hän on -kirkkodraamasta: Pentti Palm. Enkelinä soolotanssija Titta Tunkkari.