Roomassa oli koolla Sant’Egidion yhteisön suuri rauhankokous. Paikalla oli myös Suomen luterilaisen kirkon piispoja. Piispa emeritus Eero Huovinen alusti kokouksen yhdessä paneelissa kirkon roolista markkinataloudessa.
Huovinen tiivisti kirkolla olevan kaksi haastetta tai uhkaa suhteessa politiikkaan ja talouselämään. Ne ovat toisaalta liiallinen mukautuminen (accommodation) ajan henkeen ja toisaalta kiusaus vastustaa (confrontation) maallisen vallan erilaisia muotoja. Kun kirkko hakee oikeaa linjaa näiden kahden asian jännitekentässä, Huovinen tiivisti kaksi asiaa, jotka pätevät kirkon toimintaan. Ensinnä kirkon pitää Huovisen mukaan olla ihmisen puolella ja toiseksi yhteistyön puolella. Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä Huovinen mainitsi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisen toiminnan Suomessa.
Rauhankokouksen aihe oli englanniksi The Courage to Hope. Religions and Cultures in Dialogue. International Meeting for Peace (29.9.-1.10.2013).
Virallisia osanottajia noin 500 ja lisäksi italialaisia paneelien ja esitelmien kuuntelijoita noin 5000 – kristittyjä, katolilaisia, ortodokseja, anglikaaneja, luterilaisia, reformoituja ja vapaakirkollisia. Mukana oli myös islamin ja buddhalaisuuden edustajia.Vastaavia kokouksia on järjestetty vuosittain vuodesta 1986 alkaen, ensimmäinen Assisissa paavi Johannes Paavali II:n tuella.
Tiistaisessa päätöstilaisuudessa Rooman Piazza del Campidogliolla järjestettiin ensin rauhanrukous alueen eri osissa – erikseen kunkin uskonnollisen perinteen mukaisesti. Piispa emeritus Voitto Huotari vetosi omassa rukouksessaan evankeliumiin, joka on vahvempi kuin ihmisten välinen viha. Rukoushetkien jälkeen oli yhteinen rauhankulkue ja päätösseremonia tervehdyksineen ja yhteisen rauhanvetoomuksen allekirjoittaminen. Suomalaisten puolesta vetoomuksen allekirjoitti piispa Kaarlo Kalliala.
St’Egidio on vuonna 1968 syntynyt kymmenissä maissa kymmenientuhansien ihmisten voimin toimiva katolinen, ekumeeninen maallikkoliike. Se korostaa vapaaehtoistoimintaa. Rukous, rakkaus ja yhteys ovat liikkeen kulmakivet.
Rauhankokouksen avajaisissa puhui muun muassa Italian pääministeri Enrico Letta, joka halusi valaa kuulijoihin optimismia. Hän oli juuri palannut YK:sta ja arvioi YK:n ja sen turvallisuusneuvoston ottaneen uudelleen ja takaisin sen paikan, mikä sille kansainvälisen rauhan edistämisessä kuului. Letta viittasi siihen, että neuvosto oli hyväksynyt päätöslauselman, jossa vaaditaan Syyriaa luopumaan kaikista kemiallisista aseistaan. Toinen optimismin aihe on hänen mielestään USA:n ja Iranin presidenttien välille syntynyt yhteys, joka yli 30 vuotta on ollut katkennut. Monien kansainvälisten vaikeuksien rinnalla Letta toi rauhankokoukseen valoisia merkkejä. Lopuksi hän lausahti lyhyesti: ”Myös Italian puolesta voisitte pitää pienen rukouksen”.
Paavi Franciscus otti kokouksen osanottajat vastaan maanantaina. Puheessaan hän korosti yhteistä velvollisuutta rukoilla ja tehdä työtä rauhan puolesta sekä vuoropuhelua. Paavin mukaan maailma kärsii rauhan puutteesta, koska ihmisillä on liian vähän valmiutta keskinäiseen dialogiin. Dialogi on tie rauhaan. Se edistää yhteisymmärrystä, sopusointua ja rauhaa. Dialogi ja rukous kuuluvat paavin mukaan yhteen. Dialogilla on ”transsendentti perustansa”. ”Ihmisen suhde Jumalaan on koulu ja ravinto, joka ohjaa dialogiin toisten ihmisten, miesten ja naisten kanssa”, paavi katsoi.
Suomesta kokoukseen osallistuivat piispat Kaarlo Kalliala, Mikko Heikka, Voitto Huotari ja Eero Huovinen.