Pääkirjoitus: Vaikka tavoite on kaukana, ilman YK:ta moni asia olisi huonommin

Todennäköisesti isolle osalle suomalaisia tuottaisi vaikeuksia nimetä YK:n nykyinen pääsihteeri.

Portugalilainen António Guterres on hoitanut tätä tehtävää vuodesta 2017 lähtien. Oleellista ei ole kuitenkaan pääsihteeri nimi, vaan se, mitä YK tekee käytännön tasolla.

Tänään kansainvälisenä YK:n päivänä tätä asiaa opiskellaan kouluissa. Lisäksi Helsingin tuomiokirkossa järjestetään aikaisempien vuosien tapaan YK-päivän jumalanpalvelus.

YK-päivän seminaarissa nousee puolestaan esille pakolaisuudessa elävien lasten tilanne. Maailman 7,1 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta 3,7 miljoonaa ei käy koulua. Tässä kiteytyy moniongelmainen maailma: sotien seurauksena syntynyt pakolaisuus ja sen seuraukset. Siksi Yhdistyneitä kansakuntia tarvitaan yhä.

***

YK perustettiin vuonna 1945 tavoitteena luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Työtä tämän eteen on tehty, mutta tavoite on vielä kaukana.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo saman asian tämänvuotisessa YK:n päivän tervehdyksessään: ”Maailmassa on paljon hyvää, mutta myös korjattavaa.”

Suomen YK-liiton YK:n ystävät -verkosto on myöntänyt Vuoden YK:n ystävä -kunniamaininnan tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.

Perusteluina on muun muassa se, että tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän Sauli Niinistön kaltaisia luottamuksen rakentajia ja monenkeskisen yhteistyön puolustajia.

***

193 jäsenvaltion muodostama Yhdistyneet kansakunnat on 74 vuoden aikana kasvanut osin jähmeään suuntaan. Monimutkaistuneessa maailmassa YK:n vaikutusmahdollisuudet näyttävät heikentyneen muun muassa kriisien ratkaisijana. Tämä näkyy esimerkiksi Syyriassa.

Toisen maailmansodan raunioittamaan maailmaan syntynyt YK ei saa kuitenkaan luovuttaa yhdestä perustehtävästään, rauhan edellytysten luomisesta.

Tässä suhteessa Suomi on hoitanut kokoaan suurempaa roolia. Suomen yksi keskeisimpiä toimintatapoja YK:ssa on ollut rauhanturvaamisoperaatioihin osallistuminen. Tälläkin hetkellä YK:n rauhanturvatehtävissä on suomalaisia Malissa ja Libanonissa.

Pääkirjoitus on julkaistu 24.10. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Wikimedia Commons. YK:n lippu.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPodcast: Teemu Laajasalo on kuullut viime aikojen parhaat puheet afrikkalaisilta piispoilta
Seuraava artikkeliInkerin kirkon uusi piispa on evankelioiva herätyskristitty ja suomalaisille vielä vieras

Ei näytettäviä viestejä