Helsingin suurmoskeija puhuttaa. Sillä on paikallisuutta laajempi symboliarvo. Se voidaan nähdä ikään kuin virallisena tunnustuksena kaikille muslimiyhteisöille Suomessa. Kyse ei ole vain moskeijasta vaan myös laajasta monitoimikeskuksesta, joten kokonaisuuden leimaaminen pelkäksi suurmoskeijaksi on yksinkertaistamista.
Suunnitelmissa moskeijan – jota voi myös keskusmoskeijaksi kutsua – pinta-ala olisi 2 800 neliömetriä, monitoimikeskuksen 13 000 neliömetriä.
Hankkeen virallisena tavoitteena on edistää muslimiyhteisöjen toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa, täydentää julkisen sektorin palveluita sekä edistää uskonnollisten yhteisöjen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Tällaista hanketta ei voi kuin kannattaa.
Mutta virallinen ihanteellisuus ei aina ole koko totuus. Esimerkiksi kaikki Suomen muslimit eivät ole varauksetta hankkeen takana.
Myös rahoitus herättää epäilyjä. Se olisi tällä tietoa tulossa Bahrainista ja muualta arabimaista. Iso kysymys kuuluukin, onko rahoitus vastikkeetonta vai sisältyykö siihen opillisia ja poliittisia velvoitteita. Oikeassa elämässä suuret lahjoitukset ovat harvoin rahan antajan yleistä ystävällisyyttä.
Niin ikään kriittinen kysymys kuuluu, edistäisikö moskeijahanke sosiaalipalveluineen pikemminkin muslimiväestön kuplautumista ja eristäytymistä kuin sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
***
Viime viikolla Helsingin kaupungin virkamiehet esittivät, että kaupunki varaa Sörnäisistä tontin moskeijan ja monitoimikeskuksen jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten. Huomionarvoista kuitenkin on, että poliittiset päättäjät eivät vielä ole lausuneet hankkeesta juuri mitään virallista.
Virkamiesten ehdotus on ehdollinen. Hankeen taustajoukkojen eli Suomen muslimiliitto ry:n, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:n ja Suomen Musliminaiset ry:n perustaman Oasis-säätiön on annettava riittävä selvitys rahoituksesta ja täytettävä muita välitavoitteita, jotta hanke voisi mennä eteenpäin.
Helsingin päättäjät ovat käsitelleet asiaa kuluneella viikolla. He ovat hankalassa saumassa. Tuskin kukaan heistä haluaa leimautua maahanmuuttaja- saati uskontovastaiseksi, vaikka moskeijahanketta eri syistä vastustaisikin.
***
Kirkon näkökulmasta moskeijahanke on toisen uskonnon sisäinen asia, jossa on otettava huomioon kaavoitukseen ja muuhun suomalaiseen rakentamiseen liittyvän päätöksenteon kiemurat. Kirkko ei voi sekaantua moskeijoiden rakentamiseen muuten kuin korostamalla uskonnonvapauden näkökulmaa. Jokaisella uskonnolla on oltava oikeus lakien ja säädösten mukaiseen omien toimintatilojen rakentamiseen.
Kuva: Olli Seppälä. Kuva ei liity Helsingin suurmoskeijahankkeeseen.
Lue myös:
Suurmoskeijalle tyrmäys – helsinkiläispäättäjät eivät antaneet tonttia hankkeelle