Sota Syyriassa alkoi lähes päivälleen seitsemän vuotta sitten kansannousuna. Alussa näytti siltä, että kyseessä oli arabikevään jatkumo. Demokratiaan pyrkivät syyrialaiset nousivat diktatuurisin ottein hallinnutta Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Kohta kaikki muuttuisi paljon paremmaksi ja maailmassa olisi yksi demokraattinen valtio enemmän.

Näin ei käynyt. Nopeasti kävi ilmi, että kyse oli paljon monimutkaisemmasta sodasta. Osapuolina oli useampi ulkomainen islamistinen terroristijärjestö sekä suurvallat. Sodassa on kuollut jo lähes puoli miljoonaa ihmistä ja viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaiseksi.

Viime viikkoina venäläisten sotakoneiden pommitusten kohteina ovat olleet Damaskoksen vieressä sijaitsevan Ghoutan alueen asukkaat. Lääkärit ilman rajoja -järjestön arvion mukaan yli tuhat ihmistä on kuollut. Valtaosa heistä on siviilejä.

***

Tunnettu paastonajan rukous pyytää muun muassa estämään velttouden hengen. Tämän etenkin ortodoksisessa maailmassa käytetyn rukouksen on kirjoittanut Efraim Syyrialainen 300-luvulla.

Uutiset Syyriasta synnyttävät ennen kaikkea voimattomuuden tunnetta. Mitään ei voi tehdä tämän vuodesta toiseen jatkuvan kärsimyksen edessä. Mutta onko voimattomuus kuitenkin valepukuun pukeutunutta velttoutta?

Sillä jokainen voi tehdä jotakin, ainakin lievittää siviilien tilannetta eri avustusjärjestöjen kautta. Siitä kertoo tämä Syyriaa koskeva artikkeli.

Legendan mukaan Efraim Syyrialaisen kotiseudulle tuli aikoinaan nälänhätä. Silloin hän meni hyväosaisten luo ja kysyi, miksi he eivät auttaneet kärsivää kansaa.

Tämän kysymyksen seurauksena sairaat saivat hoitoa, nälkäiset ruokittiin ja kuolleet haudattiin. Tunnetun paastorukouksen lisäksi Efraim Syyrialainen on jättänyt esimerkin rakkaudesta.

Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 15.3.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Reportaasi Syyriasta: Sota, joka hävittiin jo ennen sen alkamista