Seurakuntavaalien ennakkoäänestykset päättyivät viime lauantaina ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Ennakkoäänestysten tulos ei osoita kasvua valtakunnallisesti, mutta joissakin seurakunnissa, muun muassa Toivakassa, Liedossa, Konnevedellä, Mäntyharjussa, Viitasaarella ja Vaara-Karjalassa on päästy hyviin lukuihin. Suurista kaupungeista Oulu ja Vantaa ovat myös nostaneet tulosta viime vaaleista.
On ymmärrettävää, että pienet seurakunnat ohittavat äänestysvilkkaudessa monet isot seurakunnat. Pienen seurakunnan jäsenellä on usein paremmat edellytykset tuntea olevansa osa yhteisöä, jonka päätöksiin tahtoo vaikuttaa.
Pienemmän seurakunnan jäsen tuntee usein myös suhteessa enemmän ehdokkaita kuin suuren seurakunnan jäsen.
***
Äänestysprosentti nykyisellä tavalla toteutettavissa seurakuntavaaleissa ei ole koskaan ylittänyt 20 prosenttia. Alimmillaan äänestysprosentti on ollut vuonna 1994, jolloin vain 13 prosenttia äänioikeutetuista äänesti.
Siksi tässä asiassa ei pidä vaipua laskevien tilastojen alakuloon, vaan muistaa, että seurakuntavaalit eivät ole koskaan saaneet suuria joukkoja liikkeelle. Äänestysvilkkautta on joinakin vuosina jopa saatu nostettua.
Ensimmäisen kerran nykyisen vaalitavan mukainen äänestys järjestettiin vuonna 1970.
Vaikka äänestäjien määrä ei ole ollut koskaan korkea, se ei poista sitä tosiasiaa, että se on ollut aina matala. Vaatimattomaan äänestysvilkkauteen löytyy useita syitä. Yksi on se, että kirkon hallintojärjestelmä on sekava. Valtaosan kirkon jäsenistä on vaikea hahmottaa, mitä hän äänestää.
Toinen syy on seurakuntavaaliryhmien epäinformatiivinen nimeäminen. Tosin tässä on menty pienin askelin eteenpäin esimerkiksi siinä suhteessa, että vuodesta 1994 ryhmille on saanut antaa nimiä numeroiden sijaan.
Kolmas syy on se, että äänestysinnostus näyttää olevan laskusuunnassa kaikissa muissakin vaaleissa.
Yksi keino äänestysvilkkauden nostamiseen olisi sähköiseen äänestämisen mahdollisuus.
***
Yhä isompi osa seurakuntavaalien kampanjoinnista tapahtuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Vaalikonetta käyttänyt ja some-keskustelua seurannut tai siihen osallistunut henkilö ei helposti näe sitä vaivaa, että hän erikseen kävelee äänestyspaikalle.
Etenkin nuoremmat seurakuntien jäsenet saattaisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan, jos sen voisi tehdä sähköisesti äänestämällä.
Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kannusti kirkkoa siirtymään sähköiseen vaalijärjestelmään kirkolliskokouksessa viime viikolla.
Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 15.11.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.