Suomen ortodoksinen kirkko suunnittelee Ortodoksisen opiskelijaliiton rahoituksen leikkaamista 75 prosentilla. Tämä tarkoittaa liiton sivutoimisen pääsihteerin työn sekä liiton toimiston lakkauttamista. Näin liiton toiminta jäisi kokonaan vapaaehtoisten harteille. Liitto saisi aiemman 8 000 euron vuosiavustuksen asemesta 2 000 euroa. Sille kerätään myös kolehtia, jonka tuotto on ollut noin 1 200 euroa.
Ortodoksinen opiskelijaliitto on valtakunnallinen järjestö, jolla on toimintaa erityisesti Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistokaupungeissa. Joensuussa, jonne ortodoksisen teologian opetus Suomessa on keskitetty, ortodoksinen opiskelijatoiminta on kanavoitunut suurelta osin teologiainejärjestö Pistiksen kautta.
Kuopiossa sijaitsevan Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala kiistää, että suunniteltu leikkaus olisi merkki ortodoksisen kirkon talouskriisistä.
– Kirkon talous on vakaalla pohjalla, vaikka valtion rahoituksen indeksikorotukset onkin jäädytetty.
Liiton toiminta ei Korialan mukaan ole myöskään tuottanut pettymystä kirkolle.
– Opiskelijaliitolle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa suunnitellusta rahoituksen muutoksesta, Koriala sanoo.
Hän vakuuttaa, että se otetaan huomioon päätöstä valmisteltaessa. Tärkein kriteeri on Korialan mukaan päätöksen vaikuttavuus.
Ortodoksinen kirkko kaavailee, että opiskelijaliiton toiminnot siirtyvät paikallisseurakunnille, Joensuun Pistikselle ja Ortodoksiselle nuorten liitolle. Niillä ei ole kirkon rahoittamia tiloja tai työntekijöitä.
”Pyrimme pitämään pystyssä kulttuurikristillisyyttä”
Ortodoksisen opiskelijaliiton osa-aikainen toiminnanjohtaja Nico Lamminparras kertoo, että sidosryhmätapaamiset, viestintä ja arkipäiväisten asioiden pyörittäminen vievät suurimman osan ajasta.
– Vapaaehtoispohjalta voi olla vaikeaa pitää yllä suhteita kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin. Monet opiskelijajärjestöt ovat kuihtuneet, kun sukupolvenvaihdos ei ole onnistunut. Kirkon taloutta ajatellen tuntuu myös oudolta, että nuorista ja koulutetuista ortodokseista ei haluta pitää kiinni tämän paremmin.
Juukalainen, Helsingissä opiskeleva Lamminparras on toiminut liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana nelisen vuotta. Rahoituksen leikkaus merkitsisi hänelle pestin loppua. Liittoon kuuluu 50–60 aktiivista jäsentä.
– Tavoitamme kuitenkin satoja ihmisiä viikossa, hän sanoo.
Liiton toimistona käytetty Jumalansynnyttäjän syntymän yhteisön kappeli sijaitsee aivan Helsingin päärautatieaseman kupeessa lähellä Helsingin yliopiston keskustakampusta. Lamminpartaan mukaan se on vetänyt puoleensa keskustelijoita.
– Kappeliin on tullut paljon luterilaisia ja agnostikkoja, joita kirkkomme tuskin muutoin tavoittaisi. Kirkkovuoden tapahtumiin osallistujista valtaosa on kuitenkin ortodokseja.
Kappelin vuokraan kuluu nyt noin viidennes liiton tuloista. Lamminparras neuvottelee nyt korvaavien tilojen saamisesta Helsingin ortodoksiselta seurakunnalta.
Ortodoksisen kirkon kenttäväen näkemyksen mukaan opiskelijaliiton ongelmana on ollut kaikesta yrittämisestä huolimatta näkymättömyys. Lamminparras torjuu väitteen toteamalla, että viime vuonna liiton tapahtumiin osallistui 260 ihmistä. Hän näkee liitolla myös tehtävän, jota on vaikea siirtää yliopiston ulkopuolelle.
– Pyrimme pitämään pystyssä kulttuurikristillisyyttä.
Kuva: Matti P. Pulkkinen. Ortodoksisen opiskelijaliiton toiminnanjohtaja Nico Lamminparras.