Kotimaa kysyi hyvissä ajoin kirkon vaikuttajilta, mitä puolia luterilaisuudesta kannattaa tuolloin juhlia?
Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa Kotimaassa, että luterilaisuus ei ole vuonna 1517 syntynyt kirkollinen uutuus. Vastoin yleistä käsitystä se ei ole edes varsinaista protestanttisuutta.
– Luterilaisuuden kestävää ydintä on armon hallitsevuus, syntien anteeksi saamisen sitominen Kristukseen.
Peura muistuttaa myös, että suomalaiset eivät aina tunne luterilaista ajattelua niin hyvin kuin pitäisi.
– Ellemme jatkuvasti perehdy luterilaisuuden helmiin ja näe vaivaa, tilalle tulee helposti toisenlaista teologiaa. Juhlavuoden merkitys voisi olla luterilaisen tradition korostaminen. Yksi johtotähti voisi olla: Katekismusta pitää lukea, Peura sanoo.
Kotimaa kysyi ajatuksia reformaatiosta ja suomalaisuudesta muun muassa kirjailija Kaari Utriolta, piispa Irja Askolalta, emeritusprofessori Tarmo Kunnakselta, oopperalaulaja Jorma Hynniseltä, professori Esko Valtaojalta, kirjalijapastori Jaakko Heinimäeltä, emeritusprofessori Simo Heiniseltä, katolisen kirkon piispa Teemu Sipolta, ja emerituspiispa Eero Huoviselta.
Lue Jussi Rytkösen kirjoittama laaja artikkeli 5.1. ilmestyneestä Kotimaasta.
(Piiros Matteus Pentti, kuvitusta Kotimaan juttuun)