Muslimien paastokuukausi ramadan alkaa tänä vuonna 20. heinäkuuta. Paasto kestää 29–30 päivää, ja siihen osallistuvat muslimit pidättäytyvät sen aikana syömisestä ja juomisesta auringon sarastuksen ja auringonlaskun välisen ajan. Loppukesän pitkät päivät asettavat suomalaisille muslimeille oman haasteensa.
Suomen Islamilaisen Neuvoston tiedottaja Pia Jardin mukaan jokainen muslimi on vastuussa päätöksestä noudattaako paastossa Koraania ja Sunnaa (profeetta Muhammadin perimätietoa), mikä tarkoittaa paastoa auringon sarastuksesta auringon laskuun, vai noudattaako esimerkiksi jonkin muun maan paastoaikoja. Suomessa ei ole tähän yhtenäistä kantaa. Jotkin islamilaiset yhdyskunnat saattavat antaa eri suosituksia asiasta, ja osa muslimimaahanmuuttajista saattaa seurata entisen asuinmaansa aikatauluja.
– Tietysti jos aurinko ei laske ollenkaan, mennään sellaisen paikan mukaan, jossa auringon liikkeet näkee, Jardi sanoo.
Esimerkiksi Nuorgamissa yötön yö jatkuu viikon paaston alkamisen jälkeen. Koska ramadan noudattaa islamilaista kalenteria, se siirtyy vuosittain aina kymmenisen päivää aikaisempaan ajankohtaan.
Ramadan sijoittuu tänä vuonna päällekkäin myös Lontoon olympialaisten kanssa. Reutersin arvion mukaan olympialaisiin saapuu noin 3 000 muslimiurheilijaa. Paaston vaikutus suoritukseen riippuu lajista ja kisan ajankohdasta: aamupäivällä kilpaileva pikamatkan juoksija on ehtinyt syödä ennen auringonnousua, mutta esimerkiksi iltapäivään sijoittuva kestävyyslajin kilpailu voi osoittautua koko päivän paastonneelle urheilijalle haastavaksi.
Islamin mukaan esimerkiksi sairaiden, raskaana olevien, imettävien tai matkustavien ei tarvitse paastota. He korvaavat paastopäivät myöhemmin paastoamalla ne ennen seuraavaa Ramadania. Jos joku ei kykene paastoamaan sairauden takia ollenkaan, lahjoittaa hän varojensa mukaan hyväntekeväisyyteen joka paastopäivältä ruokaa tai rahasumman, jolla saisi yhden päivän ateriat. Osa olympialaisiin osallistuvista urheilijoista suunnittelee paastoavansa kisapäivät muussa yhteydessä.
Jardin mukaan päätös on yksinkertainen: paastoon joko osallistutaan tai ei osallistuta. Esimerkiksi urheilujuomaa naukannut urheilija on rikkonut sen päivän paaston.
– Heppoisesta syystä ei paastoa voi jättää välistä. Paasto kuuluu Jumalalle, ja on parempi ihmisille paastota, jos he vain ymmärtävät, Jardi toteaa.
Islamin mukaan terveiden ja kykeneväisten tulee paastota. Huippu-urheilijoille ei ole omaa paasto-ohjeistusta. Reutersin haastatteleman urheilutieteilijä Ronald Maughanin mukaan paasto saattaa jopa parantaa yksittäisten urheilijoiden tuloksia.
– Paasto on hengellisesti tärkeää aikaa. Urheilijoiden usko antaa heille voimaa, ja ramadan on merkittävä osa uskoa, Maughan kommentoi.
Lontoon olympialaiset pidetään 27.7.–12.8. ja paralympialaiset 29.8.–9.9. Ramadan alkaa 20.7. ja päättyy eid-juhlaan 19.8.