”Olin todella pahasti tyrinyt ja siipeni polttanut” – Lue tarinat Toivon biisien takaa

Tapio Luoma, Rosa Meriläinen, Mari Leppänen, Ritva Oksanen ja Kalervo Kummola (ei kuvassa) kertoivat heille tärkeistä kappaleista.

Tampereen Keskustorilla arvuuteltiin perjantaina Toivon biisejä Katja Ståhlin johdolla.

Illan kappaleet olivat valinneet arkkipiispa Tapio Luoma, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, piispa Mari Leppänen, taiteilija Ritva Oksanen ja Tampereen pormestari Kalervo Kummola. Kappaleet esittivät Jepa Lambert, Pentti Hietanen ja House Band.

Tarinat kappaleiden takaa ovat tässä jutussa esitysjärjestyksessä.

Rosa Meriläisen valinta: You´ve got a friend

Carole Kingin esittämä kappale vuodelta 1971 oli Rosa Meriläinen valinta. Näin Rosa Meriläinen kertoi tilanteesta, jossa tästä kappaleesta tuli hänelle tärkeä:

– Parikymmentä vuotta sitten mulla oli sellainen tilanne… No nyt alan vollottaa, Meriläinen aloitti tarinan herkistyneenä.

– Olin nuori kansanedustaja, todella pahasti tyrinyt ja siipeni polttanut. Julkinen häpeä oli valtava, olin harva se päivä lööpissä. Itseinho oli päällimmäinen tunne. Ystäväni Liisa Huhta lauloi cd-levylle tämän laulun ja lähetti sen minulle.

Meriläinen totesi tarvinneensa silloin muistutusta siitä, että hänellä on yhä ystäviä.

– Kiitos Liisa, olet rakas ystävä ja uskomattoman hyvä laulaja, Meriläinen kiitti yleisössä istunutta ystäväänsä.

Menin polvilleen ja nostin kädet.

Ritva Oksasen valinta: Onneni on olla Herraa lähellä

Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen ensimmäinen yhteinen kappale vuodelta 1982 on ollut virsikirjassa vuodesta 1986 lähtien. Ritva Oksaselle kappale tuli kuitenkin tutuksi jo hieman aiemmin.

– Silloin vuonna 1984 elämässäni oli sellainen kohta, jossa menin polvilleen ja nostin kädet, että rakas taivaallinen isä, olen perusteellisesti sotkenut elämäni. Mä antaisin tän sulle, jos tää sulle kelpaisi.

Taustalla oli avioero, jonka jälkeen Oksanen oli jäänyt neljän lapsen yksinhuoltajaksi ja etsinyt lohdutusta alkoholista.

Mari Leppäsen ja Ritva Oksasen tarinat veivät elämän vaikeisiin hetkiin. Kuva: Jukka Granström

– Kävi onni, että Herra mut kohtasi, ja sitten sellainen onni, että kohtaisin Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen, jotka rupesi tekemään minulle 90-luvulla lauluja.

Lopuksi Oksanen pyysi yleisössä istunutta Anna-Mari Kaskista nousemaan, ja Kaskinen sai Keskustorille saapuneilta kuulijoita suuret suosionosoitukset.

Tapio Luoman valinta: Maailman toisella puolella

Haloo Helsingin kappale vuodelta 2011 oli arkkipiispa Tapio Luoman valinta. Tarina liittyi Luoman jo aikuisiin lapsiin ja erityisesti nuorimman muuttoon pois kotoa. Luoma kertoi, että hetki tuntui vanhemmista vaikealta, erityisesti kun tytär ei jäänytkään Suomeen vaan lähti au pairiksi Ranskaan.

– Ajattelin, että mitä ihmettä, se meidän pikku tyttö lähtee maailmalle, Luoma kertoi.

– No ei siinä mitään, hän tuli Suomeen, eikä mennyt aikaakaan, kun hän lähti Kiinaan. Siis toiselle puolelle maailmaa.

Silloin radiossa soi tämä Haloo Helsingin kappale, jonka sanat ”äiti, älä pelkää, pidän kyllä itsestä huolen” toivat Luomalle toivoa.

– Nuoret löytävät tiensä, heihin voidaan luottaa. Jollain tapaa muistuu mieleen myös se, kun lähdin itse pois kotoa. Luottamus omiin kykyihin oli valtava, ehkä vähän liiankin suuri, mutta joka tapauksessa elämä on kantanut.

Joka tapauksessa elämä on kantanut.

Kalervo Kummolan valinta: How Great Thou Art

Ruotsalaisen kirkkoherra Carl Bobergin sanoittama kappale vuodelta 1886 oli Kalervo Kummolan valinta. Kummola kertasi kappaleen historiaa ja kertoi, että oli tutustunut sen englanninkieliseen versioon Billy Grahamin kautta.

Kummolaan vaikutuksen on tehnyt erityisesti Elviksen versio 1960-luvulta sekä myöhemmin USA:n Idols-voittajan Carrie Underwoodin versio.

– Kun tää oli toivon biisi ja mietin noita sanoja, joita Pentti Hietanen tuossa äsken lauloi: ”When Christ shall come, with shout of acclamation, And take me home, what joy shall fill my heart.” Se antaa toivoa, Kummola sanoi ääni särkyen.

–  Nyt kuultiin sellainen kappale, että Kalervo Kummolakin liikuttuu sen äärellä, juontaja Katja Ståhl totesi.

Nyt kuultiin sellainen kappale, että Kalervo Kummolakin liikuttuu sen äärellä.

Kalervo Kummolan kappale oli tullut hänelle tutuksi alun perin Billi Grahamin kautta. Tilaisuuden juonsi Katja Ståhl. Kuva: Jukka Granström

Mari Leppäsen valinta: Ei mitään hätää

Samuli Edelmanin vuonna 2011 levyttämä kappale oli Mari Leppäsen valinta.

– Olen kasvanut vahvojen hengellisten laulujen maailmassa ja yhteisöllisen laulun keskellä, ja ne ovat olleet minulle aina vahvoja toivon lauluja ja ovat edelleen. Tämä oli elämänvaiheessa, jossa tutut laulut tuntuivat hankalilta ja piti löytää uusia . Oikeastaan tämä oli vielä enemmän puolisoni laulu kuin omani, mutta jos jakaa saman keittiönpöydän ja auton niin ei voi välttyä siltä, että toisen toivelaulut muuttuu yhteisiksi.

– Kappale kilpistyi elämässä aika yksinäisiin vuosiin ja kokemuksiin, jossa täytyi etsiä kaikista suunnista sanoitusta itselle siihen, että ei ole mitään hätää ja ei haittaa, vaikka omat voimat ei riitä.

Leppänen totesi, että kappaleessa on myös viittauksia Raamatun teksteihin.

– Meille luvataan, että silmistä kuivataan kaikki kyyneleet, ei ole mitään hätää, kuolemalla ei ole valtaa.

Piispa kertoi iloitsevansa siitä, että toivon viesti voi pilkahtaa myös monenlaisissa ja myös yllättävissä paikoissa.

Myös yleisössä koettiin vahvoja tunteita riemusta liikutukseen. Kuva: Jukka Granström

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Edellinen artikkeli”Tällainen ajattelu johtaa siihen, että Suomi ei pääse eteenpäin” – Annika Saarikko ja Tapio Luoma keskustelivat arvoista ja koventuneesta keskustelukulttuurista
Seuraava artikkeli”Onko kirkko kuin 1990-luvun Nokia? Liian pitkään liian menestynyt ja itsetyytyväinen”

Ei näytettäviä viestejä