Rippikoululla on vahva asema suomalaisessa nuorisokulttuurissa. Vuonna 2010 rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 84 prosenttia. Kun mukaan lasketaan myöhemmällä iällä rippikoulunsa käyvät, tavoittaa rippikoulu 87 prosenttia suomalaisista.
Suosituimpia ovat edelleen ne rippikoulut, joihin kuuluu leirijakso Neljä viidestä rippikoululaisesta osallistui oman seurakunnan järjestämälle leirille. Arviolta 90 % kaikista rippikoulun kävijöistä osallistui rippikoulun yhteydessä leirille. Rippikoulujen isoskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 23 000 nuorta. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat rippikoulussa tärkeässä roolissa.
– Rippikoulu on säilyttänyt hyvin paikkansa osana suomalaista nuorisokulttuuria. Maailmanlaajuisesti suomalainen rippikoulu ja sen menestys on erityinen ilmiö. On hienoa havaita, että nuoret haluavat jakaa itse riparilla kokemaansa hyvää eteenpäin; nuorina vertaisohjaajina, eli isosina, toimii melkein 18.000 nuorta. Isoset ovatkin yksi rippikoulun menestyksen kivijalka, toteaa rippikouluasioista vastaava työalasihteeri Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta.
Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana erilaiset harrasteriparit ovat kasvattaneet suosiotaan ja tänäkin kesänä niitä järjestetään monissa seurakunnissa. Harrastupainotteiset teemariparit ovat yksi vaihtoehto tavalliselle rippikoululle. Esimerkiksi Liikuntakeskus Pajulahti järjestää yhteistyössä Nastolan seurakunnan kanssa tanssin harrastajille suunnatun rippileirin, jossa rippikoulutyön lomassa muun muassa zumbataan ja jumpataan. Oulun seurakunnat järjestävät perinteisten rippileirien lisäksi muun muassa Kansainvälisen rippikoulun Virossa ja ekorippikoulun, jossa eletään ekologisesti ja pohditaan erityisesti ihmisen ja ympäristön suojelua.
Lue myös: Rippikouluissa pitäisi olla nollatoleranssi ylilyönneille