Kynnys hakeutua sotilaspappien puheille on madaltunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2022 Ukrainaan, sanoi kenttäpiispa Pekka Asikainen Radio Dein ja Kotimaan Piispan kyselytunnilla tänään keskiviikkona.
– Tarkkaa tilastotietoa minulla ei ole, mutta sotilaspapit ovat näin sanoneet. Toki painospiste papin kanssa käydyissä luottamuksellisissa keskusteluissa on edelleen siviilipuolen asioissa kuten parisuhdeongelmissa, mutta kansainvälisesti jännitteisen tilanteen vuoksi varusmiesten iholle ovat tulleet myös sotilaiden isot kysymykset.
Näitä ovat kenttäpiispan mukaan kysymykset elämästä ja kuolemasta ja esimerkiksi siitä, milloin aseen käyttö on oikein ja milloin väärin. Varusmiehet pohtivat maailmantilannetta ja sen mahdollisia seurauksia itselleen myös keskenään ja kantahenkilökunnan tukemina.
Nato-jäsenyyden myötä sen operaatioissa saattaa jatkossa kuolla myös suomalaisia sotilaita. Tämä ei Asikaisen mukaan merkitse suurta muutosta puolustusvoimissa.
– Kriisinhallintatehtävissä valitettavasti myös meidän sotilaitamme on kuollut jo aiemminkin, eli siihen on varauduttu.
Uskonnollisesti sitoutumattomat kuraattorit ja sotilaspapit ovat Asikaisen mukaan puolustusvoimissa erinomainen aisapari. Kuraattorit tietävät erityisesti sosiaalisista tukimuodoista, ja papilla on puolestaan lakiin perustuva vaitiolovelvollisuus. Myös elämän ja kuoleman kysymysten kohtaamiseen papeilla on Asikaisen mukaan hyvä koulutus.
– Jos ajatellaan tilanteita, joissa kuolee ihmisiä, niin papin koulutuksella omaisten ja muiden surevien kohtaaminen ja hautajaisten toimittamien on luontevaa ja mahdollista.
Sotilaspapiksi haluavan pitää olla paitsi teologian maisteri ja luterilaisen kirkon pappi myös varusmiespalveluksen käynyt. Tämäkään ei vielä riitä. Pitää myös juosta yli 2000 metriä Cooperin testissä.
”Sota on suurin inhimillinen onnettomuus, mitä voi tapahtua.”
UKRAINAN SOTA on tuonut kenttäpiispa Asikaisen mieleen Suomen talvisodan.
– Kyseessä on oikeutettu puolustussota, jota Ukraina käy olemassaolostaan. Tappaminen yksilötasolla on kaikkien moraalisääntöjen ja omantunnon vastaista. Se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun puolustetaan maata ja heikompia yhteiskunnan jäseniä.
Asikainen puhui sodan yleisistä periaatteista, jotka tosin näyttävät unohtuneen Venäjältä, joka ”lähtee hyökkäämään ja siirtelemään rajoja tuosta noin vain vastoin kansainvälisiä lakeja ja oikeustajua”. Oikeutetussa sodankäynnissä viattomien ihmisten suojeleminen ja puolustaminen on Asikaisen mukaan päätehtävä.
– Sotilas ei ole omalla asiallaan, kun hän lähtee käskystä käyttämään asetta. Hän ei pura omaa vihaansa, vaan suorittaa tehtävää, joka on laillisen esivallan hallinnassa.
Asikaisen mukaan oikeutetussa sodassa kolmen periaatteen on toteuduttava. Sotilaallisen välttämättömyyden periaate tarkoittaa, että jonkun kimppuun hyökätään ja kaikki poliittiset ja diplomaattiset keinot sodan välttämiseksi on käytetty. Näin ollen puolustautuminen on ainoa vaihtoehto.
Suhteellisuusperiaatteen mukaan voimaa käytetään riittävällä tavalla, jotta hyökkäyshalu päättyy. Puolustamisen tarkoitus on palauttaa rauha. Erottelun periaatteen ja Geneven sopimuksen mukaisesti voimatoimia kohdistetaan tunnuksella varustettuihin sotilaisiin ja sotilaskohteisiin ja siviilejä suojellaan.
– Sota on suurin inhimillinen onnettomuus, mitä voi tapahtua.
Venäjän ortodoksikirkon toimia kenttäpiispa Asikainen ei katso hyvällä.
– Se tukee Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa. Sanon suoraan, että kirkko Venäjällä on hukannut oman tehtävänsä. Todennäköisesti tulevaisuudessa Venäjän ortodoksinen kirkko tulee tekemään tiliä näistä ajoista mitä elämme.
”Tärkeintä yhteiskuntarauhan kannalta on, että kaikki kokisivat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.”
VARUSMIESPAPPIEN MÄÄRÄ on Asikaisen mukaan jonkin verran laskenut viimeisten 30 vuoden aikana. Varusmiespapiksi voi hakeutua, jos esimerkiksi opiskelee teologiaa. Yhä harvempi varusmies kuitenkin on teologian opiskelija, koska papisto naisistuu. Asikainen kannusti teologinaisia suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta.
Suomalaisten varusmiesten fyysisen kunnon huononemisesta on puhuttu viime aikoina paljon.
– Onhan se totta, että Cooperin-testien tulokset ovat pudonneet 90-lukuun verrattuna. Mutta nykynuoret ovat monitaitoisia ja todella syvällisesti ajattelevia, paljon laajemmin ajattelevia kuin olin itse 90-luvulla varusmiespalvelusta suorittaessani. Nykynuorilla on luontevat digitaidot ja dronetaidot. Varuskuntia kiertäessäni olen ajatellut, että vau, tämä porukka kyllä hoitaa tämän homman.
SOTILASPAPPI ON moniuskontoisessa yhteisössä kaikkien uskontojen edustajien käytettävissä ja kaikkien puolestapuhuja. Ekumenia ja uskontojenvälinen vuoropuhelu on Asikaisen mukaan tärkeä sotilaspappien arkipäivään liittyvä asia. Sotilaan virsikirjassa on myös juutalaisia ja islamilaisia rukouksia. Sotilaspappi huolehtii kaikkien uskontokuntien pyhäpäivien vietosta, mikäli se on palveluksen puitteissa mahdollista. Puolustusvoimissa on huomioitu myös uskonnolliset ruokavaliot.
– Tärkeintä maanpuolustuksen ja yhteiskuntarauhan kannalta on, että kaikki kokisivat kuuluvansa tähän suomalaiseen yhteiskuntaan, sen eteen pitää tehdä työtä.
Isänmaallisuus on Asikaisen mukaan suomalaisille tärkeiden arvojen puolustamista ja toteuttamista arjessa. Hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ovat perhe ja merkityksellinen työ, jonka kautta pystyy palvelemaan muita.
– Isänmaallisuus merkitsee minulle isänmaan rakastamista ilman sen kummempaa kiihkoilua. Tämä on suvun perintöä. Meidänkin suvussa on ollut veteraaneja. Ihminen yksi osa ketjussa, joka lähtee perheestä, sukulaisista ja työtovereista ja laajenee koko Suomeen.
Kristinuskon viesti on toivon ja rauhan viesti, Asikainen painottaa. Kristus syntyi maailmaan jotta meillä olisi rauha, vapaus, toivo ja ilo.
– Vaikka ympärillä on levotonta, niin kyllä tämä kristinuskon sanoma antaa meille toivoa ja suuntaa katsettamme eteenpäin.