Historiantutkija Riku Keski-Rauska joutui Juha Vikatmaan elämäkertaa Kasvonsa peittänyt mies (Docendo 2024) kirjoittaessaan itsekin koville.
– Tapanani on mennä niin lähelle kirjan kohdetta, että oikein hirvittää. Tälle teokselle annoin aivan kaikkeni, Keski-Rauska sanoo.
Hän on aikaisemmin kirjoittanut Georg C. Ehrnroothin ja Ilkka Suomisen elämänkerrat.
Kuka sitten oli arvoituksellinen Juha Vikatmaa? Kuuden laudaturin ylioppilas teki vauhdikkaan nousun politiikan kärkikastiin kokoomuksen kansanedustajaksi ja puolueen näkemykselliseksi uudistajaksi.
– Samalla Vikatmaa loi vahvaa uraa Turun yliopistossa nousten apulaisprofessoriksi. Hän oli syvällisesti perehtynyt myös sen ajan suuriin kysymyksiin, esimerkiksi ympäristön kestokykyyn.
Tuhkahduttavan vaativa rakkaus muuttuikin tuhoavaksi voimaksi.
VIKATMAA SYNTYI vuonna 1941. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Raumalla, jonka opettajaseminaarin lehtoreina hänen vanhempansa työskentelivät.
Isä Ville Vikatmaa oli teologi ja opetti tuleville opettajille historiaa ja uskontoa.
– Ville oli papiksi vihitty, mutta hän ei koskaan työskennellyt siinä tehtävässä.
Kerttu-äiti sai puolestaan lähes legendaarisen maineen osaavana, mutta myös todella tiukkana uskonnonopettajana.
– Haastattelin useita hänen entisiä oppilaitaan ja mielipiteet jakaantuivat. Osa oli saanut uskonnollissävytteisestä ja hyvin suoraviivaisesta opetuksesta traumoja. Jotkut taas pitivät Kerttua suorastaan esikuvallisena opettajana.
Ilmeistä on, että Vikatmaiden koti oli ilmapiiriltään poikkeuksellisen ankara. Arvioituna jopa sen ajan mittapuulla.
– Kertussa oli jotain outoa synkkyyttä tai ahdistusta, joka ehkä johtui myös reumasairaudesta.
Juha Vikatmaan poikkeukselliset lahjat tunnistettiin varhain, ja häneltä alettiin odottaa suuria tekoja. Keski-Rauska arvelee, että Juha kantoi liian kovaa vaatimusten taakkaa koko elämänsä.
– Voi olla, että vanhemmat kokivat tekevänsä parhaansa poikiensa eteen, mutta tuhkahduttavan vaativa rakkaus muuttuikin tuhoavaksi voimaksi.
Kasvonsa peittänyt mies eroaa monista muista elämänkertateoksista siinä, kuinka syvälle kohteeseensa se porautuu. Keski-Rauska on arkistolähteiden ohella saanut käyttöönsä esimerkiksi Juha Vikatmaan ja hänen ensimmäisen vaimonsa kirjeenvaihtoa.
– Tämä avioliitto päättyi lopulta eroon ja Juha avioitui Eeva Kuuskosken kanssa. Vanhemmat eivät koskaan hyväksyneet ensimmäistä miniäänsä, joka ei ollut riittävän ”hyvä” heidän pojalleen.
Eron jälkeen Vikatmaa lähti välittömästi ulkomaille ja kirjoitti vanhemmilleen selityskirjeen.
– Siinä hän kertoi rukoilleensa ja yrittäneensä olla mahdollisimman hyvä aviomies.
Hän myönsi myös olevansa syyllinen kaikkeen. Tämä oli Vikatmaalle hyvin tyypillistä.
– Juha eli rajussa ristiriidassa vanhempiensa odotusten ja omien toiveidensa välissä. Hän haki isältä ja äidiltä hyväksyntää, jota ei lopulta koskaan tullut.
Keskeinen osa kirjan syntyprosessia olivat parikymmentä haastattelua Juhan pikkuveljen, Tapio Vikatmaan kanssa.
– Tapio johdatteli minua veljensä eksistentiaalisen kriisin juurille. Erittäin merkittävää oli käydä hänen kanssaan kaksi kertaa Lypertön saarella, jossa Juha menehtyi. Saari oli hänelle niin rakas.
JUHA VIKATMAA teki lyhyehkön, mutta intensiivisen elämäntyönsä vuosikymmeniä sitten. Keski-Rauska uskoo, että nykyaika voi ottaa Vikatmaan traagisesta kohtalosta oppia.
– Meidänkin ajassamme on paljon samaa. Poliitikkojen, yritysjohtajien – meidän kaikkien pitää olla suunnilleen täydellisiä. Pitää mennä kovalla draivilla koko ajan eteenpäin.
Nykyajan politiikassa paineet eivät liene ainakaan lieventyneet. Vikatmaan aikoihin verrattuna uutena tekijänä on tullut some, joka pahimmillaan repii ihmisen armotta riekaleiksi.
Toisaalta omaa henkistä pahoinvointia uskalletaan nostaa politiikan areenoilla yhä enemmän esille. Siinä esimerkkiä on näyttänyt muun muassa SDP:n kansanedustaja Ville Merinen.
Riku Keski-Rauska näkee erityisesti nosteessa olevien poliitikkojen ongelmana sen, että jarruttajia ei oikein tahdo löytyä, mutta sitäkin enemmän niitä, jotka lyövät vain kierroksia lisää.
– Muiden ihailun kohde ei oikein voi hellittää kovasta tahdistaan, vaikka hänen koneensa alkaisi piiputtamaan.
Hän halusi vain oppia elämään.
Kasvonsa peittänyt mies palkittiin marraskuussa 2024 Kanava-palkinnolla. Se myönnetään vuoden parhaalle kotimaisen historian, yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin tai talouden alan tietokirjalle.
Keski-Rauska iloitsee siitä, että teos on otettu vastaan hyvin muun muassa poliitikkojen keskuudessa. Hän on saanut kiittävää palautetta useammankin puolueen edustajilta.
– Joukossa on myös sellaisia, joiden omassa lähipiirissä on tapahtunut itsemurha.
Yksi Keski-Rauskaa eniten koskettaneista palautteista tuli puhelimitse eräältä emerituspiispalta.
– Hän mainitsi, että Vikatmaan lapsuudenkodin erittäin jyrkkää hengellisyyttä ja elämän ristiriitoja kuvaavan kirjani pitäisi olla pakollista luettavaa jokaiselle papille.
Yksi osa Juha Vikatmaan suurta arvoitusta on sen spekulointi, mitä oman aikansa poliittisesta ihmelapsesta olisi vielä voinut tulla. Päättyikö Lypertön saaressa joulukuussa 1974 kenties Suomen tulevan pääministerin tai jopa presidentin elämänkaari?
Riku Keski-Rauskan mukaan tällainen kysymyksenasettelu on väärä.
– Juha Vikatmaa määritteli jo parikymppisenä tärkeimmän tavoitteensa. Se ei liittynyt millään tavalla saavutuksiin. Hän halusi vain oppia elämään.
Ilmoita asiavirheestä