Nuoret kokevat, että kirkko kyllä kuulee heitä mutta kuulemisella ei ole aitoa vaikutusta. Pelkän kuulemisen sijaan vuorovaikutusta nuorten kanssa pitäisi kehittää kohti kumppanuutta.
Kirkon piirissä toimivien nuorten tulevaisuusseminaari järjestettiin Espoossa huhtikuussa. Seminaarin toimenpide-ehdotukset sisältävät viiteen ryhmään jaoteltuja ehdotuksia. Pääviestiksi koko kirkolle muodostui se, että kuulemisesta on siirryttävä aitoon kumppanuuteen ja matalan kynnyksen tukeen.
− Usein kuulee, että nuoret ovat kirkon tulevaisuus. Mieluummin korostan, että nuoret ovat kirkon nykyhetki, sanoo seminaaria valmistelleen tiimin puheenjohtaja kirkkonummelalainen Katariina Letti.
Tunne siitä, että on tullut aidosti kuulluksi, voi olla pienestä kiinni. Kiitokset ja palkkiot eivät yleensä ole suuri vaiva kokousten järjestäjille, mutta nuorille niillä saattaa olla huomattavan suuri merkitys.
Vaikka nuorten kuulemisessa on vielä parannettavaa, Katariina Letti sanoo, että kirkon piirissä on menty hyvään suuntaan.
− Esimerkiksi kirkolliskokouksen yhteydessä nuoria oli muutamassa valiokunnassa kuultavina.
NUORET TOIVOVAT myös lisää avoimuutta päätöksentekoon ja kirkon rakenteisiin. Seurakuntien taloudelliset tilanteet ovat erilaisia; toisessa saattaa onnistua jonkin suureellisen asian järjestäminen, mutta toisessa seurakunnassa joudutaan tinkimään kaikesta ylimääräisestä.
− Nuorelle tällainen näyttäytyy helposti turhauttavana epätasa-arvokysymyksenä, koska taloudellisista reaaliteeteistä on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa.
Nuoret kaipaavat kirkon talouteen painopisteen muutosta. Säästöt pitäisi kohdistaa kiinteistöihin ja byrokratiaan sen sijaa, että tingitään nuorten kanssa työtä tekevien henkilöiden määrästä.
Kirkon ja seurakuntien toiminnan pitää olla taloudellisesti kaikkien saavutettavissa. Tämä tarkoittaa maksutonta toimintaa ja maksuvapauksia, jotka eivät leimaa ketään.
KIRKON PITÄÄ olla kaikille turvallinen paikka, myös vähemmistöille. Turvallisen tilan periaatteista on kerrottava näkyvästi. Tulevaisuusseminaarin nuoret vaativat tasa-arvoista avioliittoon vihkimistä kaikkiin seurakuntiin.
Toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esille mielenterveyden tukemisen tärkeys. Nuorten kanssa työtä tekeville toivotaan koulutusta mielenterveyden kysymyksiin, ja esimerkiksi kolehtirahoja tulisi kohdentaa nuorten mielenterveystyöhön.
Seurakunnilta odotetaan panostuksia kohtaavaan ja etsivään työhön. Mielenterveyspainotteista leiri- ja vertaistukitoimintaa halutaan lisää. Katariina Letti sanoo, että seurakunnissa pitäisi olla osaamista ennakoivaan työhön ja tilanteiden huomaamiseen.
− Seurakunnan toiminnassa pääpaino on tietenkin hengellisessä toiminnassa, mutta olisi tärkeää, että työntekijöillä olisi osaamista havaita nuorten tilanteita.
Kesän riparileirit ovat taas ajankohtaisia. Nuorilla on niihinkin liittyen konkreettinen toivomus: iltaohjelmien sketsien pitää olla sellaisia, että kaikki voivat kokea ne turvallisiksi. Vaikeus on siinä, että jokainen ymmärtää huumoria omalla tavallaan.
− Aika usein sketseissä on rankkaakin huumoria, joka saattaa tuntua nuoresta ahdistavalta. Esimerkiksi kuolemaan liittyvien teemojen kanssa pitäisi olla varovainen, Letti sanoo.
Lue myös:
Tuore tutkimus: kristinusko kiinnostaa nuoria miehiä, koska se tarjoaa merkitystä ja pysyvyyttä
Ilmoita asiavirheestä

