Viime vuonna Kirkkohallituksen toteuttaman kyselyn perusteella nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun. Se on onnistunut säilyttämään vahvan asemansa osana nuorisokulttuuria, ja sitä on jatkuvasti kehitetty nuorten sekä vanhempien antaman palautteen pohjalta. Asiasta kerrotaan Kirkon viestinnän tiedotteessa.
– Nuoret ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että rippikoulussa on hyvä olla. He viihtyvät siellä, koska heillä on hauskaa ja he kokevat rippikoulun turvallisena paikkana, kertoo rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen
Kotimaa24:lle.
– Rippikoulun yhteisöllisyys ja siihen liittyvä kokemus turvallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta ovat asioita, joita nuoret arvostavat ja joista on syytä pitää kiinni.
Pulkkinen kertoo, että rippikoulua kehitetään jatkuvasti sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Myös viime vuonna hyväksytty Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017 luo hyvää pohjaa tulevaisuuden rippikoulujen kehittämiselle. Pulkkinen esimerkiksi näkee, että nuorten osallisuus, kuulluksi tuleminen ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen ovat asioita, joissa riittää edelleen kehitettävää.
– Olisi tärkeää, että nuoret ovat itse aktiivisesti osallistumassa jumalanpalveluselämän valmisteluun ja toteutukseen, eikä niin, että he keräävät vain leimoja rippikoulupasseihinsa. Yhtä lailla on tärkeää miettiä yhdessä sitä, millaiset asiat ja ilmiöt ovat nuorten elämässä pinnalla juuri nyt ja sen pohjalta rakentaa rippikoulun jumalanpalveluselämää. Tavoitteena olisi käsitellä jumalanpalveluselämässä sellaisia aiheita, joita nuoret ovat itse olleet sanoittamassa.
Nuoret voivat osallistua tai toteuttaa kokonaan itse
Pulkkisen mukaan messussa on monenlaisia tehtäviä, joissa nuoret voivat olla mukana. He voivat osallistua esimerkiksi saarnan valmisteluun tai tekstien lukemiseen.
– Yksittäisten tehtävien jakamista mielekkäämpää on huomioida se, mitä rippikouluryhmä haluaa itse tehdä ja mihin se haluaa osallistua.
Pulkkinen näkee, että ympäristökysymykset, ajatukset maailman tulevaisuudesta, omasta paikasta maailmassa, arvostuksentunne ja ihmissuhteisiin sekä rakkauteen liittyvät kysymykset ovat nuoria eniten askarruttavia asioita.
– Myös rippikoulun jumalanpalveluselämää on hyvä rakentaa nuorten esiin nostamien näkökulmien ympärille. Raamatunkertomuksista ja eri lauluista löytyy paljon hyvää materiaalia eri teemoihin.
Rippikoulutyön tutkija ja kouluttaja Jouko Porkka kertoo Kotimaa24:lle, että noin puolet kyselyyn vastanneista rippikoululaisista pitää rippikouluryhmän omia hartauksia ja jumalanpalveluksia kuitenkin itselleen tärkeinä. Hänen mukaansa rippikoululaisten näytti olevan silti vaikea nähdä hartauksien liittymistä omaan elämäänsä, sillä vain runsas kolmasosa rippikoululaisista koki näin.
– Tampereen hiippakunnan koulutuspäivillä Webinaariossa esiteltiin viime syksynä erilaisia kehittämishankkeita ja niistä erityisesti seurakuntapastori Riikka Sydänmaan kuvaus nuorilähtöisestä konfirmaatiosta Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta on hyvä ja konkreettinen esimerkki. Nuoret itse saarnaavat, toteuttavat rukouksia ja jopa teemoittavat jumalanpalvelusta.
– Eri puolella maata on kehitteillä ja kehitetty jo monenlaisia paikallisia toteutuksia, jossa uuden rippikoulusuunnitelman ajatukset ovat hyvin konkretisoituneet, Porkka sanoo.
Tavoitteena nuorisolähtöisempi rippikoulu
Pulkkinen näkee, että rippikoulunuoret tulisi saada paremmin mukaan myös itse rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen.
– Kun rippikoulun teemat ja ilmiöt ovat nuorten sanoittamia, kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallistumisesta toteutuvat parhaiten. Rippikoulun keskeiset sisällöt olisi hyvä saada keskustelemaan niiden ilmiöiden kanssa, joita on yhdessä sanoitettu.
– Tämä ei tarkoita sisällöltään köyhää rippikoulua, vaan päinvastoin. Oppiminen, joka on nuorista lähtöisin, rikastuttaa rippikoulun sisältöä. Jos nuori pohtii maailman kärsimystä, niin sen yhteydessä voi ottaa esiin Jeesuksen kärsimyksen merkityksen, tai miettiä sitä, miten Jumala liittyy maailman kärsimykseen.
Kirkon tiedotteen mukaan lähes 700 kyselyyn vastaajaa antoi rippikoululle kouluarvosanaksi 8,6. Vastaajista 82,70 prosenttia oli rippikoululaisia, 15,20 prosenttia isosia ja 2,10 prosenttia muita vapaaehtoisia.
Vuonna 2017 rippikoulun kävi yhteensä 48 734 henkilöä, ja sen valtakunnallinen tavoittavuus oli 84,3 prosenttia. Luvussa on huomioitu kaikki rippikoulun käyneet suhteutettuna 15-vuotiaiden ikäluokkaan. 15-vuotiaista kirkkoon kuuluvista 92 prosenttia osallistui rippikouluun.
Kuva: Olli Seppälä. Konfirmaatio Nurmijärven seurakunnassa Rajamäen kirkossa.