Afrikan väekkäimmässä maassa Nigeriassa ovat islamistiset terroristijärjestöt jo vuosien ajan hyökkäilleet maan kristittyjen vähemmistöjen kimppuun. Hyökkäyksiä on tehty kirkkoihin, kristittyjen kyliin ja koteihin ja myös avoimesti julkisilla paikoilla, kuten kaupunkien toreilla ja kaduilla.
Terroristiset hyökkäykset painottuvat maan muslimienemmistöiseen pohjoisosaan ja keskiosaan.
Boko Haramin ja muiden islamististen terroristiryhmien iskuissa on runsaan 15 vuoden aikana kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, enimmäkseen kristittyjä. Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kotiseudultaan. Joukkomurhien ja teloituksien lisäksi terroristijärjestöt ovat siepanneet kylistä ja oppilaitoksista varsinkin kristittyjä tyttöjä, joita on vankeudessa pahoinpidelty, raiskattu ja vaadittu kääntymään islamiin.
Islamististen äärijärjestöjen tarkoituksena on islamisoida Nigeria.
NIGERIALAINEN KRISTITTY Haruna Yahaya (nimi muutettu turvallisuussyistä) puhui alkuviikosta eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän ja Open Doors Finland ry:n mediatilaisuudessa Väkivallan varjossa Nigeriassa. Hän on toiminut yhdeksän vuoden ajan kansainvälisen vainottuja kristittyjä tukevan Open Doors -järjestön yhteistyöorganisaatiossa ohjelmapäällikkönä ja kenttätyöntekijänä, matkustellen laajasti maan pohjoisosien 19 osavaltiossa.
Mitä kansainvälisesti tunnettu Boko Haram ja muut islamistiset äärijärjestöt haluavat? Harunan mukaan niiden lopullinen tavoite on islamisoida Nigeria, tehdä siitä sharia-lailla hallittu muslimivaltio. Vuoden 2000 jälkeen shariasta on tullut osa Nigerian pohjoisten muslimienemmistöisten osavaltioiden lainsäädäntöä.
Omasta kokemuksestaan ja kuulemansa perusteella aiheesta puhunut Haruna viittasi puheissaan tapauskertomusten yhteydessä useita kertoja siihen, että Nigeriassa äärijärjestöjen toteuttamien murhien, pahoinpitelyjen, sieppauksien ja raiskauksien pääkohteita ovat lähes aina kristityt.
Jotkut Harunan kertomat tapahtumat kuulostavat eurooppalaiseen korvaan surrealistisilta: hän esimerkiksi kertoi vuonna 2001 Josin kaupungissa kristityn naisen kävelleen kauppatorin lähellä kadun täydeltä rukoukseen polvistuneiden monilukuisten muslimien rivistöjen ohi etupuolelta, kohti omaa autoaan.
— Joukko keskeytti rukouksensa, pahoinpiteli naisen kuoliaaksi ja surmasi vielä hänen autossa odottaneet lapsensakin. Sen jälkeen he kiertelivät torilla huutaen, surmaten sinä päivänä satoja kristittyjä.
Josin vuoden 2001 levottomuudet laajenivat uskonnollisten ryhmien väliseksi konfliktiksi, jossa syntyi runsaasti uhreja molemmin puolin.
Terrori-iskut Nigeriassa eivät osoita laantumisen merkkejä.
TERRORISTIT OVAT hyökkäilleet myös kirkkoihin jumalanpalveluksiin kokoontuneita ihmisiä vastaan. Harunan mukaan muslimienemmistöisissä osavaltioissa voi tuskin nähdä kirkkoa, jonka ovilla ei olisi vartijoita turvaamassa jumalanpalvelusta ja tarkkailemassa, keitä kirkon lähellä liikkuu.
— Jumalanpalveluksien aikana kirkkokansa katselee ikkunoista, lähestyykö ulkona epäilyttävän näköisiä ihmisiä.
Kun kristittyjä — esimerkiksi koululaisia — siepataan, heitä Harunan mukaan usein painostetaan kääntymään muslimeiksi. Vaihtoehtona voi olla pahoinpitely tai kuolema. Jotkut terroristien leireitä vapautuneet kristityt tytöt palaavat koteihinsa raiskauksen uhreina synnyttämiensä vauvojen kanssa.
— Kun me kristityt kuljemme kadulla, meitä pilkataan ”uskottomiksi” ja muilla samankaltaisilla pilkkanimillä. Meitä voidaan uhkailla kadulla, että meidät tapetaan. Tällaista tapahtuu kristityille Pohjois-Nigeriassa.
Jos kristityt käyvät valittamassa tällaisista episodeista paikalliselle poliisille, nämä kohauttelevat Harunan mukaan usein vain olkapäitään.
— Sotilaat voivat joskus selittää meille, etteivät he ole saaneet esimiehiltään mitään käskyä toimia tai hyökätä [terroristeja vastaan]. Jos Boko Haram on uhannut jonkun kylän väkeä ja sanonut hyökkäävänsä tiettynä aikana ja jos kristityt menevät poliisiin tai varuskuntaan vaatimaan suojelua, siitä ei usein seuraa mitään.
Open Doorsin mukaan Nigeria on yksi vaarallisimmista maista maailmassa kristityille. Järjestö huomautta kuitenkin, että terrorismin ja väkivallan taustalla on monenlaisia syitä. Uskonnollisen jakautumisen lisäksi väkivaltaa aiheuttavat etnisten ryhmien väliset jännitteet, maankäyttö, köyhyys ja ylipäätään heikko turvallisuustilanne.
Boko Haram saa joskus tarkkaa etukäteistietoa siitä, milloin, millä tavoin ja miten aseistettuna armeija on tulossa jollekin alueelle.
HARUNAN MUKAAN yksi ongelma Nigerian islamistisia terroristijärjestöjä vastaan taisteltaessa on juuri se, että varsinkin maan muslimienemmistöisissä pohjoisissa osavaltioissa Boko Haramilla on yhteistyöhenkilöitä hallintokoneiston sisällä. Järjestelmä on Harunan mukaan hyvin monimutkainen.
— Boko Haram ei ole vain kaduilla tai metsissä iskeviä taistelijoita. He ovat rakentaneet verkoston: jotkut heistä ovat mukana hallinnossa, jotkut Nigerian armeijassa ja toiset maan poliisissa. He välittävät tietoa Boko Haramin taistelijoille. Ja tästä syystä poliisin ja armeijan on vaikea taistella Boko Haramia vastaan.
Haruna huomauttaa, että nigerialaisia sotilaita tapetaan Boko Haramin vastaisessa taistelussa päivittäin. Järjestön näkökulmasta myös armeija on ”uskoton”.
— He joutuvat usein Boko Haramin asettamiin väijytyksiin. Järjestö saa joskus erittäin tarkkaa etukäteistietoa siitä, milloin, millä tavoin ja miten aseistettuna armeija on tulossa jollekin alueelle.
Kansainvälisten uutislähteiden mukaan Nigerian väkivaltaisuuksien taustalla on monia eri syitä. Terroristijärjestöt ovat jakautuneet kilpaileviin osiin, jotka voivat taistella myös keskenään. Joillakin Nigerian alueilla järjestysvalta on todellisuudessa terroristijärjestöillä, ei keskus- tai osavaltiohallinnolla.
Nigeriassa tapahtuvan terrorin taustat ovat moninaisia ja todellisuus kaikkea muuta, kuin yksinkertainen.
NIGERIASSA KIERTÄVIEN huhujen mukaan maan keskushallinnon korkeat virkamiehet ja hallituksen ministerit eivät myöskään aina suhtaudu maan pohjoisosien vakivaltaisuuksiin ja sotaan riittävällä vakavuudella.
— Ne ovat vain huhuja. Mutta niiden mukaan hallinnon edustajat ovat itse joka hetki turvallisuusjoukkojen suojaamia. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset taas jätetään ilman suojaa. Islamistiset äärijärjestöt näkevät tilaisuutensa näissä suojattomissa, kadulla olevissa ihmisissä.
Islamistiset äärijärjestöt ovat Harunan mukaan kansainvälisesti verkostoituneita. Nigerian hallituksella on Harunan tietojen mukaan tietoa terroristien sponsoreista, mutta tietoja ei julkisteta. Nigerialaisissa ja kansainvälisissä medioissa asiasta on erilaista tietoa. Boko Haram kiristää myös rahaa sieppaamistaan ihmisistä.
Haruna viittaa uutisiin, joiden perusteella yhdysvaltalaisen avustusjärjestö USAIDin tukea olisi epäsuorasti valunut myös Nigerian terroristeja tukeville tahoille. Tämä oli Harunan mukaan yksi syy, miksi presidentti Donald Trump käytännössä lopetti USAIDin toiminnan.
Kuinka suosittuja islamistiset äärijärjestöt ovat Nigeriassa? Harunalla ei ole asiaan suoraa vastausta ja tutkittua tietoa aiheesta lienee vain vähän tarjolla. Hän tyytyy toteamaan, että jotkut muslimit — joukossa uskonoppineita — kannattavat Boko Haramia ja muita järjestöjä, mutta toiset muslimit ovat niitä vastaan.
Nigeriassa tapahtuvan terrorin taustat ovat moninaisia ja todellisuus kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Haruna korostaa vielä sitä, ketkä hänen näkemyksensä mukaan pääasiassa ovat maassa terrorismin uhreja.
— Kristityt. Mutta myös muslimit, jotka eivät hyväksy äärijärjestöjen jihadistista ääri-ideologiaa, Haruna Yahiya sanoo.
NIGERIASSA ASUU lähes 230 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä väestöltään maailman kuudenneksi suurimman maan. Väestö jakautuu etnisesti satoihin eri heimoihin ja melkein yhtä moneen eri kieleen. Tärkeimmät kielet ovat kuitenkin kymmenien miljoonien ihmisten äidinkielenä tai kakkoskielenä puhumat hausa, yoruba, igbo, fulani ja englanti.
Maan väestö jakautuu uskonnollisesti jokseenkin kahtia: maan pohjoisosassa enemmistönä ovat muslimit, eteläosassa kristityt. Monissa osavaltioissa asuu molempien ryhmien edustajia. Muslimeja arvioidaan olevan koko väestöstä 47 prosenttia, kristittyjä 46 prosenttia.
Nigeria joutui imperialismin aikakaudella Britannian haltuun jo 1800-luvulla. Alue oli kauan yksi Atlantin orjakaupan keskuksista. Britannian siirtomaa Nigeriasta tuli vuonna 1914. Nigeria itsenäistyi vuonna 1960.
Maan eteläosassa asuvat igbot yrittivät 1960-luvulla erota Nigeriasta ja muodostaa oman Biafran valtionsa, mutta sota (1967—1970) päättyi Biafran lyhytaikaisen itsenäisyyden murskaamiseen ja Nigerian keskushallinnon voittoon. Biafran sota ja sen luoma valtaisa nälänhätä saivat aikanaan suurta kansainvälistä huomiota.
Nykyisin Nigeria on yksi Afrikan poliittisesti ja taloudellisesti merkittävimpiä maita. Maa on tärkeä raakaöljyn tuottaja.
Jutussa siteeratun Haruna Yahiyan kuvaa ei turvallisuussyistä voida julkaista.
Lue myös:
Järjestö: Kristittyjen vaino maailmalla on laajentunut ja voimistunut
Asiantuntija toppuuttelee puheita kristittyjen vainoista Nigeriassa
Ilmoita asiavirheestä