Espoolaiselle Ritva Parviaiselle, 64, yksin asuminen on ollut aina itsestään selvä valinta. Taustalla on vaikea lapsuus: lapsuudenkodissa koettu henkinen ja fyysinen väkivalta on seurannut mukana koko elämän ja jättänyt pysyvät henkiset arvet.
Kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen Parviaisen silloisen työpaikan tilanne ajoi hänet burnoutiin. Se oli lähtölaukaus elämänmuutokselle.
– Onneksi jäin työttömäksi. Silloin aloin etsiä ammattiapua.
Kuntoutuminen pääsi alkuun, mutta Parviaihnen ei enää koskaan palautunut työkykyiseksi. Kun hänellä diagnosoitiin sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö ja keskivaikea masennus, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi työkyvyttömyyseläke.
RANKAN LAPSUUDEN seurauksena Parviainen on asunut koko ikänsä yksin eikä katso tarvitsevansa tai kaipaavansa parisuhdetta. Hän muistelee olleensa seurustelusuhteessa ”puolen tusinaa” kertaa 17 ja 35 ikävuoden välillä.
Enimmäkseen Parviainen on halunnut viettää aikaa yksin, koska se tuntuu hänestä omimmalta.
– En ikimaailmassa olisi voinut elää kenenkään kanssa. Minusta on aivan ihanaa, kun kotona saa olla kaikessa rauhassa ja turvassa. Kukaan ei voi tulla tänne pilkkaamaan, arvostelemaan tai loukkaamaan. Olisi aika kamala ajatus, että pitäisi tässä iässä elää yhdessä jonkun kanssa.
Tiina Arlin, 59, on ollut mukana Yksinasuvat ry:n toiminnassa vuoden päivät. Nimensä mukaisesti yhdistys ajaa yksin asuvien asiaa. Joukko on iso, sillä Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 1,3 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Heistä 45 prosenttia on 60 vuotta täyttäneitä.
Arlin on asunut yksin 22-vuotiaasta lähtien, mutta ei läheskään aina mielellään.
– Omalla kohdallani kyse on ollut sattumuksien summasta. Elämä menee niin kuin se menee. Nuorempana ajattelin monen muun tavoin, että pitää olla perhe ja ura. Minulle ei tullut perhettä eikä uraa. Tämä arpa ei voittanut.
YKSIN ASUMISTA on Arlinin mukaan kiittäminen muun muassa siitä, että hän on nuoresta pitäen oppinut pitämään huolta omasta taloudestaan. Siihen liittyi oman asunnon ostaminen.
Valtaosa asumistuen ja toimeentulotuen saajista asuu yksin vuokra-asunnossa.
Moni muu yksin asuva suomalainen ei ole yhtä hyvässä tilanteessa, sillä 64 prosenttia yksin asuvista kuuluu neljään alimpaan tuloluokkaan. Valtaosa asumistuen ja toimeentulotuen saajista asuu yksin vuokra-asunnossa. Moni yksineläjä kamppailee toimeentulostaan pienellä eläkkeellä. Pariskunta voi jakaa asumiskulunsa, yksin elävä ei.
– Mietin usein, miksi tätä ihmisjoukkoa ei huomioida päätöksenteossa. Käytännön tasolla huomaa, että poliittiset päätökset tehdään Suomessa perhe edellä. Yksin asuvat ovat näkymätön porukka.
Yksin asuvat ry:n toiminnassa Tiina Arlin haluaa ajaa muutoksia lakeihin, jotka yksin asuvien mielestä kohtelevat heitä epäoikeudenmukaisesti perheisiin ja pariskuntiin verrattuna.
Petteri Orpon (kok) hallituksen päättämistä yleisen asumistuen leikkauksista suurin osa astui voimaan huhtikuun alussa. Leikkuri osuu kipeimmin juuri yksin asuviin, koska heitä on selvä enemmistö asumistuen saajista. Leikkausten on arvioitu vievän asumistuen noin 20 000 työssäkäyvältä naiselta.
Yksinasuvat ry kritisoi kärjekkäästi paitsi asumistuen leikkausta, myös kotitalousvähennystä, josta yksin asuva hyötyy vähemmän kuin yhdessä asuva suomalainen. Siitä puhuessa Arlinilla ”vähän kiehahtaa”.
Kotitalousvähennys on pariskunnille kaksinkertainen yksin asuviin verrattuna. Arlin katsoo, että vähennyksen pitäisi nimensä mukaisesti olla kotitalouskohtainen.
KORJATTAVAA OLISI myös työasuntovähennyksessä. Sitä voi saada henkilö, joka on vuokrannut työasunnon varsinaisen työpaikan sijainnin perusteella. Perheellinen on oikeutettu vähennykseen, jos hänellä on vakituinen asunto muualla puolison kanssa.
Yksin asuvalla on sen sijaan oltava kaksi työtä, toinen kotipaikkakunnallaan ja toinen yli sadan kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnosta.
– Jos tässä maassa halutaan parantaa työllisyyttä, myös yksin asuvalla pitäisi olla oikeus käydä toisella paikkakunnalla töissä ilman, että hänen täytyy luopua kotipaikkakunnalla olevasta asunnostaan. Ei monellakaan yksin asuvalla ole varaa pitää kahta asuntoa, Arlin huomauttaa.
Hän kertoo antaneensa asiasta palautetta hallitukselle.
– Tällainen ei kannusta ottamaan vastaan määräaikaista työpaikkaa jostain kauempaa. Olisi myös kohtuutonta vaatia ihmistä muuttamaan määräaikaisen työn takia ja jättämään sukulaisensa ja ystävänsä toiselle paikkakunnalle.
Ritva Parviainen muistelee erästä nuoruuden suhdetta, jossa mies halusi perheen. Seurustelu tyssäsi siihen.
Entä jos ihme tapahtuisi ja vastaan kävelisi unelmien mies?
– On tavallaan hyvä, etten ole osannut elää yhdessä kenenkään kanssa. En ole koskaan halunnut lapsia. En mistään hinnasta, hän sanoo.
Nykyisin Parviainen tapaa muita ihmisiä harrastuksissa kuten joogassa. Miehiä ei juuri tule vastaan, sillä harrastuskaverit ovat enimmäkseen naisia.
Entä jos ihme tapahtuisi ja vastaan kävelisi unelmien mies?
– Minun ikäiseni miehet alkavat olla aika huonokuntoisia. Kun katson heitä, koen, että seurustelu on mahdoton ajatus. Eikä se toinen ihminen toisi elämään vain hyviä asioita. Saisin toisen ihmisen ongelmat omille niskoilleni. Joutuisin todennäköisesti auttamaan ja tukemaan häntä kaikessa. En todellakaan jaksaisi kenenkään toisen ongelmia.
VÄLILLÄ VASTAAN TULEE ihmisiä, jotka ihmettelevät koko elämän kestänyttä perheettömyyttä ja yksin asumista. Silloin Parviainen kertoo elämästään, eikä kukaan enää ihmettele.
– Nykyään aika usein kerron, että lapsuudessani oli väkivaltaa ja elämä oli niin kamalaa, ettei perhe merkitse minulle mitään hyvää. Yleensä ihmiset suhtautuvat sen jälkeen ymmärtäväisesti.
Tuttavapiirissään hän on törmännyt ”karseisiin” avioliittoihin, jotka eivät ole lisänneet uskoa onnellisiin parisuhteisiin. Läheisyyttäkään hän ei ole suhteista kaivannut.
– Mitä enemmän läheisyyttä, sen suuremmat vaatimukset ja sitä enemmän tilaisuuksia loukata. Olen tavannut oman ikäpolveni naisia, jotka haluaisivat seurustella. He sanovat, että ikäisensä miehet etsivät huoltosuhdetta. Emäntää, joka syöttää ja juottaa ja pesee ja silittää. Minua sellainen ei kiinnosta.
Parviaiselle yksin eläminen on ennen kaikkea turvallisuutta. Hän pitää siitä, että kaikki liikenevä aika on mahdollista käyttää itsestään huolehtimiseen. Työkyvyttömyysvuosinaan hän on ollut kiitollinen siitä, että on pystynyt huolehtimaan hyvinvoinnistaan.
– Turvallisuudessa on kyse oman itseni hoitamisesta. Se tarkoittaa, että kuntoilen, meditoin ja pyrin seuraamaan aikaani. Olen aina ollut tiedonhaluinen luonne.
Tiina Arlin uskoo, että yksin asuminen on hänen kohdallaan pysyvä olotila. Samalla kun yksin elämisestä on tullut normaalia arkea, hän myöntää miettineensä sen negatiivista puolta, etenkin vanhuuspäivien koittaessa.
Jos minä elän vanhaksi, kuka auttaa minua? Kuka on yksin asuvan omaishoitaja?
– Minä autan iäkkäitä vanhempiani, joista molemmat asuvat yksin ja erillään toisistaan. Jos minä elän vanhaksi, kuka auttaa minua? Kuka on yksin asuvan omaishoitaja?
Tämän takia moni Arlinin kaltainen sinkkutalous on vaarassa jäädä paitsioon vanhuuspäivillään. Siinä missä pariskunnilla on usein tuki toinen toisistaan, yksin asuvan turvaverkot ovat vähissä.
TOISEN APU OLISI ollut tervetullutta myös Arlinin ollessa työelämässä. Hän kertoo olleensa koko uransa ajan pätkäduunari, joka on elänyt vuorotellen yhteiskunnan tuilla ja epäsäännöllisillä palkkatöillä. Aikanaan hän teki töitä pankkitoimihenkilönä, mutta kun pankkien konttoriverkostoa supistettiin, työt hiljalleen loppuivat.
– Pätkätyö on raastavaa. Usein mietin, mistä haen apua, kun ei ole sitä toista, joka jeesaisi, Arlin sanoo ja viittaa pariskuntiin.
Vapaa-ajallaan Arlin harrastaa muun muassa sukututkimusta. Sen parissa ajatukset siirtyvät joskus perheeseen, joka jäi haaveeksi.
– Kyllä minulla oli nuorempana toive, että olisin jatkanut omaa sukuani. Tahaton lapsettomuus on aina kova pala. Jokainen on yksin tilanteensa kanssa. Kukaan ei voi valita perhettä. Se tulee tai ei tule.
Vertaistukea Arlin on hakenut erilaisista ryhmistä elävässä elämässä ja sosiaalisessa mediassa.
– On myönnettävä, että omalla kohdallani luotto ihmisiin on mennyt. Tällä hetkellä elän päivän kerrallaan ja keskityn harrastuksiini ja yhdistystoimintaan.
Yksin asuvien kohdalla puhutaan usein yksinäisyydestä, vaikka todellisuudessa sitä voivat kokea yhtä lailla pariskunnat ja aktiivista sinkkuhelämää viettävätkin.
Väestöliiton mukaan yksinasuvista yli puolet kokee yksinäisyyden tunteita, parisuhteessa olevista parikymmentä prosenttia.
– Parisuhteessakin voi olla yksin. Joku voi tuntea yksinäisyyttä isossa ihmisjoukossa, Arlin sanoo.
YKSIN ASUVIEN sinkkujen määrä on kasvanut etenkin isoissa kaupungeissa, vaikka samaan aikaan digitaalisia välineitä pariutumiseen on enemmän kuin koskaan. Ritva Parviaisen mielestä sinkut voivat kokea hankalaksi itsensä asemoimisen osaksi yhteiskuntaa.
– Sinkut joutuvat aina selittelemään valintojaan, mutta parisuhteessa elävien tai perheiden valintoja ei koskaan kyseenalaisteta. Monet parisuhteet ovat perusteiltaan pahasti pielessä, mutta sitä ei saa sanoa. Vain sinkut joutuvat selittämään elämäntapaansa.
Vain sinkut joutuvat selittämään elämäntapaansa.
Kun Parviainen aikanaan joutui jättämään työelämän, se oli hänelle sokki. Samalla elämästä jäi pois tärkeitä kontakteja. Niitä piti tietoisesti etsiä uudelleen.
– Onneksi en jäänyt siinä vaiheessa kotiin. Se vaati rohkeutta, koska hakeuduin tilanteisiin, jotka olivat minulle täysin uusia. Harrastin muun muassa teatteria ja menin laulutunneille, vaikka minut tuomittiin jo kansakoulussa epämusikaaliseksi.
Tyydytystä Parviainen on löytänyt muun muassa erilaisista senioriryhmistä.
– Niissä elämästä keskustellaan sellaisena, kun se oikeasti on. Se on ollut terapeuttista.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä