
Syyskuun 13. päivänä käytävien valtiopäivävaalien alla Ruotsissa on puhuttu jälleen myös kristillisistä arvoista, joiden varaan maata on rakennettu vuosisatojen aikana. Maallistuneessa valtiossa epävakaina aikoina elämän peruskysymykset nousevat esiin. Monelle on kuitenkin epäselvää, mitä kristilliset arvot loppujen lopuksi ovat.
Kirkkohistorian professori ja kirjailija Joel Halldorf kirjoittaa keväällä ilmestyneessä kirjassaan Valta ja pyhyys, että uskonto on palannut politiikkaan, mutta ei välttämättä uskona Jumalaan.
Halldorf tarkastelee uskonnon ja politiikan suhteen muutosta. Hänen mukaansa läntisessä maailmassa on parhaillaan käynnissä poliittinen taistelu. Oikeistolaisen nationalismin edustajat yrittävät hänen mukaansa ottaa kristinuskon energiaa haltuunsa ja valjastaa se käyttöönsä. He haluavat väkisin värvätä Jumalan ja Jeesuksen omaan joukkueeseensa.
Sekä Putin että Trump ovat hoksanneet, että kirkoista on hyötyä, kun heidän täytyy saada vallalleen erityistä arvovaltaa.
RUOTSISSA TRENDI näkyy ja kuuluu puheena kristillisistä arvoista, joista puhutaan monessa puolueessa. Kristillisdemokraattien retoriikassa se on tuttua ja ruotsidemokraattien ehdokkaat käyttävät sitä perinteeseen vedoten.
”Kristinuskon käyttäminen välineenä kansallisen yhtenäisyyden puolustamiseen ja puhdistamiseen on sen väärinkäyttöä”, Joel Halldorf kirjoittaa.
Kansallismielisiä oikeistolaisia arvostellut paavi Leo XIV on korostanut kaikkein heikoimmassa asemassa olevien huomioimista, myötätuntoa ja avoimuutta politiikassa. Myös Halldorf painottaa tätä.
Muun muassa iltapäivälehti Expresseniin kulttuuriesseitä kirjoittava Halldorf haastoi Almedalenin politiikkaviikolla kesäkuussa kristillisdemokraatit kehottaen heitä muuttamaan nimensä. Hallitusvastuussa oleva KD on Halldorfin mukaan joutunut antamaan periksi muun muassa kehitysavun leikkauksissa ja tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaansa. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolella KD ei Halldorfin mukaan enää ole.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN PUHEENJOHTAJA, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch vastaa kysymykseen Jumalan paikasta politiikassa ennen esiintymistään Ekumeniakirkon järjestämässä poliittisten puolueiden kuulemistilaisuudessa Vårgårdassa Länsi-Ruotsissa.
– Tässä kohtaa rajan pitää olla selkeä. Politiikassa ei päätetä ihmisten uskosta, mutta politiikan tulee suhtautua myönteisesti ihmisten oikeuteen harjoittaa uskontoaan, Ebba Busch sanoo Kotimaalle.
Hän toteaa, että mielipidemittaukset osoittavat ihmisten pohtivan eksistentiaalisia kysymyksiä aiempaa enemmän. Nuoret arvostavat kestäviä suhteita, avioliittoa, perheen perustamista ja rippikoulua entistä enemmän.
– Kyse on suuremman merkityksen etsimisestä, halusta kuulua johonkin joukkoon.
Buschin mukaan sielu kaipaa enemmän kuin ruokaa ja kattoa pään päälle, eikä sitä voi löytää sosiaalisen median algoritmeista.
RUOTSIN KESKUSTAPUOLUEEN puheenjohtaja Elisabeth Thand Ringqvist on sitä mieltä, että uskontoa käytetään vallan välineenä myös Ruotsissa.
– On tahoja, joiden on vaikea erottaa uskonto ideologiasta, kuten islam ja islamismi, hän muotoilee.
Thand Ringqvistin mukaan on helppo leimata tiettyyn uskontoon kuuluvia silloin, kun pieni ääriryhmä tekee jotain ikävää. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että kirkkojen johtajat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun harkitusti. Onhan usein kysymys ihmisyydestä ja lähimmäisyydestä. Saarnastuolia ei kuitenkaan pidä luovuttaa puoluepolitiikalle.
– Toivon, että vakiintuneista kirkoista, joilla on terveet periaatteet, tulisi uusia kohtaamispaikkoja nuorille, jotka haluavat löytää elämälle merkityksen.
VAALEIHIN ON nyt muutama viikko aikaa. Oppositiossa oleva vasemmistoblokki johtaa mielipidetiedusteluissa ja etenkin nuoret ovat siirtyneet vasemmalle vuoden 2022 vaaleihin verrattuna.
Pääministeri Ulf Kristersson on raottanut hallituksen ovea ruotsidemokraateille ensimmäistä kertaa, jos näin saataisiin enemmistöhallitus. Ennusteiden mukaan sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson on kuitenkin todennäköisempi seuraava pääministeri.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä
