Säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja Kaj Chydenius kuoli lauantaina 20.4. kotonaan Helsingissä. Pitkän ja monipuolisen taiteilijanuran tehnyt Chydenius aloitti mittavan työnsä teatterimusiikin tekijänä ja laulujen säveltäjänä jo 1960-luvulla. Lapualaisoopperan laulujen myötä nuori säveltäjä iskostui 1960-luvun koko Suomen tietoisuuteen. Vaikka aate ja eetos olisi herättänyt hämmennystäkin, ei sävellystyötä voitu vähätellä.
Täyttäessään 75-vuotta säveltäjä juhlisti ikääntymistään juhlakonsertilla. Konsertti päättyi Chydeniukselle merkitykselliseen Uuno Kailaan runoon Finaali. Arvelen runon merkinneen paljon ikääntyvälle säveltäjälle. Kailas summaa taiteilijan osaa: ”Ylpeä laulajan arpa:/siunaten laulua, lastaan,/astua otsin korkein/unhoitustansa vastaan.” Monet lauluntekijät havittelevat Chydeniuksen arpaa: hänen kohdallaan voidaan todella sanoa, että hänen laulunsa elävät. Unhoitus ei ole niiden ylitse astumassa.
HÄMMENTÄVINTÄ ON Chydeniuksen säveltäjänuran monipuolisuus. Vaikka moni muistaisi hänet ennen kaikkea poliittisen laululiikkeen pioneerina, on Chydenius 1960-luvulta asti säveltänyt paljon muutakin. Tuhansien laulujen joukkoon mahtuu tekstille tilaa antavia herkkiä sävellyksiä klassikkorunoilijoiden teoksiin, lähes kuplettimaisia balladeja, teatterimusiikkia, lastenmusiikkia ja niin edelleen. Melodioiden virta tuntui ehtymättömältä, mutta resepti pysyi samana. Etusijalla on runo: sävellys palvelee sitä. Kun sävellys tukee runoa, palvelee laulu kuulijaa.
Ja laulut palvelivat. Ne soivat teattereissa, levyillä, tapahtumissa, juhlissa, elokuvissa ja televisiossa. Chydeniuksen laulujen merkitys KOM-teatterille tai suomalaiselle teatterimusiikille ylipäätään on mittaamaton. Merkittävintä on ollut runoilijoiden saattaminen valokeilaan. Aale Tynni, P. Mustapää, Eino Leino, Aulikki Oksanen, Saima Harmaja, Matti Rossi ja lukemattomat muut saivat Chydeniuksen sävellysten kautta uuden elämän. Runot pyrähtivät paperilta ja kansien välistä sävelinä lentoon. Chydenius kiteyttää Muistin juuri -kirjassaan asenteensa: ”yhteistyössäni runoilijoiden kanssa, elävien ja kuolleiden, olen aina toka”.
Vaikka Chydenius olisi voinut hellittää työstä jo kauan sitten, ei se tullut kysymykseenkään. Maailmassa riitti sävellettävää loputtomiin, runoja löytyi ja niiden musiikiksi muuttaminen oli elämäntapa. Sävellystyö ei keskeytynyt edes lomailun lomassa. Kerran Chydenius kertoi huvittuneena, miten hänen oli täytynyt päästä säveltämään jopa ollessaan matkalla Kanarialla puolisonsa Jaanan kanssa. Hän oli varannut itselleen soittotunnin paikalliselta pianonopettajalta ja päässyt täten viettämään laatuaikaa koskettimiston äärellä. Espanjankielinen musiikkipedagogi oli istunut ja kuunnellut soittotunnin ajan sävelten syntyä.
Äskeinen kuvaus tekemisen palosta summaa paljon. Runoihin kohdistunut into ja rakkaus teatteriin kuuluu halki tuotannon: tekstit todella heräävät eloon. Karhu tanssii, vedenneito kärsii juoppojen käsissä, Magdaleena käpertyy äitinsä taskuun ja Natalian silmät tummentuvat vihasta. Lounatuuli laulaa, amiraaliteetin neula kimaltaa kultaisena ja ilta tulee omenapuuhun. Kaikki se on totta, tunne tyystin teeskentelemätöntä.
Lämmin kannustus, vilpitön uteliaisuus ja toisaalta kyky antaa suoraakin palautetta olivat Kajlle tyypillisiä piirteitä. Eikä silmäkulmasta puuttunut pilkettä.
LAULUJEN LISÄKSI Chydenius jättää arvokkaan perinnön ennakkoluulottomuudellaan. Hän suhtautui syvällä kunnioituksella erilaisiin eläviin ja kuolleisiin runoilijoihin ja oli valmis kuulemaan ja välittämään heidän kirjoittamiaan näkyjä tästä maailmasta, ja toisesta. On ihmeellistä, että saman säveltäjän konserteissa on voinut 2000-luvulla kuulla uhmakkaan Laulun tuottavista sijoituksista (runo Marja-Leena Mikkola), herkän klassikon Sinua, sinua rakastan (runo Aulikko Oksanen), Jumalan luomistyötä nokkelasti valottavan Kanervan (runo Jaakko Haavio) tai Marian tuntoja seimen äärellä riipaisevasti kuvaavan Neitsyt Maarian kehtolaulun (runo Oiva Paloheimo). Kunpa jokainen taiteentekijä uskaltaisi yhtä rohkeasti katsoa kaikista tarjolla olevista ikkunoista! Chydeniuksen ennakkoluulottomuudessa on jotain, mistä soisin kaikkien ammentavan.
Oman sävellystyönsä lisäksi Chydeniuksella riitti kykyä opettaa, rohkaista ja kannustaa muita. Hänen vaikutuksena moneen nuoreen näyttelijään ja laulajaan on ollut vahva. Tästä kannustuksesta sain nauttia itsekin. Kun 14-vuotiaana aloittelevana säveltäjänä esittelin sävellyksiäni Kajlle, kuunteli hän keskittyen ja tarkkaan. Kuunneltuaan aikansa Kaj ehdotti yhteisen illan järjestämistä KOM-ravintolaan. Se, miten vakavasti Kaj suhtautui teini-ikäisen aloittelijan sävellyksiin, kertoo mielestäni jotain olennaista säveltäjän sielunmaisemasta. Kajn kannustus teki tekemisestä totta. Lämmin kannustus, vilpitön uteliaisuus ja toisaalta kyky antaa suoraakin palautetta olivat Kajlle tyypillisiä piirteitä. Eikä silmäkulmasta puuttunut pilkettä.
PAPPISSUVUN JÄLKELÄINEN konsertoi teatterien ja tapahtumien lisäksi 2000-luvulla myös kirkoissa. Ne, jotka tunsivat lähinnä säveltäjän 1960-luvun tuotannon, hämmästyivät. Kajn laulut sopivat niin kapinalauluiksi kuin kirkkokonsertin ohjelmistoksikin. Sen sain viimeksi huomata Turun kirjamessujen yhteydessä järjestetyssä yhteiskonsertissamme, jonka avasi arkkipiispa Tapio Luoma. Tunnelma Turun tuomiokirkossa oli vahva Taru Nymanin tulkitessa epävirallisen kansallissäveltäjän lauluja kansallispyhäkössä.
Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie, kysyy Eino Leino Chydeniuksen säveltämässä runossa. Kaj Chydeniuksen venhe on nyt siirtynyt näköpiirin ulottumattomiin. Yksi aikakausi Suomen kulttuurielämässä on päättynyt. Ehkä hän on siellä, missä kauniimmin laulavat linnut, missä on kauan jo kukkineet omenapuut. Kuten Chydeniuksen säveltämä Harmajan runo vakuuttaa: On maa, johonka kaikki polut katoaa/Ken siellä on, ei katso heijastusta/mi meitä valaisee, kun tie on musta./Hän katsoo silmiin itse olevaa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.