Maanpäällisessä helvetissä tehdään paholaisen työtä. Silti isän katse on pitkästä aikaa kirkas. Hän ei luovu taistelusta ennen kuin hänen poikansa saa juutalaisen hautajaisseremonian rabbin toimittamana.

László Nemesin ohjaama unkarilainen holokaustielokuva Son of Saul kuvaa järkyttävällä tavalla keskitysleirin arkea. Syvätasolla se tutkii myös ihmisyyttä ja rituaalien merkitystä. Toivottomassa maailmassa, missä kaikki on menetetty, turta isä tarrautuu rituaaliin. Tarjoaisiko rituaalin järjen ylittävä pyhyys pakopaikan järkeistetystä helvetistä?

Samanlaisessa makaaberissa rekisterissä liikkuvat jotkut kasteeseen liittyvät kertomukset. Miekkakasteet ovat luku sinänsä, mutta sydämeenkäypiä ovat menneiden aikojen tarinat siitä, kuinka pappeja on lahjottu tai huijattu kastamaan kuolleitakin lapsia. Niin vankkaa oli usko kasteen ylivertaiseen pelastusvoimaan.

ON TERVETTÄ, että kasteeseen ei enää takerruta yhtä fanaattisesti. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kasteiden määrä on niin rajusti vähentynyt. Sen lisäksi, että syntyvyyskäyrät jatkavat laskuaan maan keskipisteeseen, laskee myös kastettujen osuus.

Moni säikähti kun näki jokin aika sitten uutisen, jonka mukaan Hyvinkäällä kastettiin ensimmäinen lapsi vasta helmikuussa. Onneksi kyse oli uutisankasta ja yksittäisen papin ensimmäisestä kastetoimituksesta tänä vuonna.

Pelätty tilanne on silti jo todellisuutta jossain, ja monessa paikassa pian. Vuonna 2010 alle 1-vuotiaista kastettiin 81,8 prosenttia, vuonna 2023 vastaava luku oli 61,5 prosenttia.

Vuonna 2022 Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Katri Vappula kertoi Ylen haastattelussa, että ”moni vanhempi haluaa jättää päätöksen lapselle itselleen”. Vappula totesi myös, että ”ihmiset eivät tiedä, miksi he kastaisivat lapsensa”. Vappula osuu asian ytimeen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivuilla kasteen kerrotaan olevan Kristuksen asettama sakramentti, jossa ihminen syntyy uudesti Pyhän Hengen vaikutuksesta. Kaste vapauttaa hänet synnin, kuoleman ja pahan vallasta.

Myös kasteen yhteyttä pelastukseen väläytetään mainitsemalla, että ”kaste on välttämätön pelastukseen ja Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä”.

Painavia sanoja, suuria asioita. Ja ihmisellä kova halu ymmärtää.

SEURAKUNTATYÖSSÄ SAIN nopeasti huomata, että suurelle osalle perheistä kaste merkitsee ensisijaisesti perinnettä. Valtaosa yhdisti siihen silti myös hengellisen ajatuksen. Kastekeskustelut selvensivät, että vanhemmat hahmottivat kasteen hetkenä, jolloin ”toivotaan lapselle hyvää” ja ”rukoillaan että lapsella menee kaikki hyvin”. Ihan oikein.

Kirkollisen kielen, teologian ja ihmisten käsityksien väleissä on kuitenkin muurit. Kirjapajan 2020 julkaisema Kaste-kirja erittelikin yhdeksi kasteen esteeksi ”kirkon hankalan kielen”. Lyyriset puheet siitä, miten kasteessa lapsen nimi kirjoitetaan elämän kirjaan ja Jumala muodostaa nyt erityisen liiton lapsen kanssa, jäävät leijumaan ilmaan. Monen mielessä asia palautuu pelastukseen.

On kuin Karl Barthin problematisoinnit olisivat alitajuisesti realisoituneet ihmisten mielissä. Barth ajatteli lapsikasteen johtavan siihen, että ihmisiä aletaan pitää kristittyinä syntymänsä perusteella.

Nykyään kun lapset saavat enenevissä määrin itse muodostaa identiteettiään, ei moni vanhempi uskalla päättää lapsen uskontokuntaa tämän puolesta. Vaikka jotkut vanhemmat ymmärtäisivätkin kasteen Jumalan armon ilmentymänä, eivät he näe lastaan vielä mielekkäänä vastaajana tähän armontekoon.

PITÄISI KESKITTYÄ puhumaan kasteen mysteeristä. Kaste on salaisuus, jonka voima ei avaudu ymmärrykselle. Samalla se on se ovi, jonka kautta Jeesus opetuksessaan ohjaa ihmiset Jumalan valtakuntaan, joka sekin on mysteeri tässä ajassa. Kaste on ovi kirkkoon.

Osuvasti jotain kasteen mysteeristä tiivisti eräs maakuntien mies ja kasteperheen isä, joka totesi: En minä sillä lailla näihin asioihin usko, mutta jos tässä nyt lapselle toivotaan hyvää Jumalalta, niin ei siitä varmaan mitään haittaa ole.

Kaste ei alistu järjelle. Kristinuskossa on oleellista, että kaikkea ei voi eikä pidä ymmärtää. Yksi sellainen asia on kaste.

Oikaisu 27.2. klo 14:41: Korjattu kastettujen määrästä kertovan kohdan muotoilua. Luvuissa on kyse vuonna 2010 kastetuista, ei vuonna 2010 syntyneistä

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä