Nuorissa on tulevaisuus, mutta minkälainen on nuorten tulevaisuus? Tuore, maaliskuussa julkaistu nuorisobarometri antaa nuorten tulevaisuusodotuksista poikkeuksellisen huolestuttavan kuvan.
Jo viime vuonna julkaistu edellinen barometri kertoi, että nuorten usko omaan tulevaisuuteen oli romahtanut ennätysmatalalle. Nyt maailmanpoliittinen tilanne on vienyt uskon yleisellä tasolla, ja vain alle viidennes, 17 prosenttia, jaksaa suhtautua positiivisesti maailman tulevaisuuteen. Optimistien määrä on viidessä vuodessa puoliintunut.
Nuoret kokevat enemmän epävarmuutta kuin koskaan aiemmin. Yli puolet nuorista kokee turvattomuutta yhteiskunnan arvojen ja asenteiden takia. Koulutusmahdollisuudet ja työllistyminen huolestuttavat eniten.
Nuorisobarometrin avoimissa vastauksissa tuli esille, että nuorista tuntuu, ettei heidän kokemiaan paineita oteta vakavasti.
BAROMETRI SISÄLTÄÄ myös suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Ihan ensiksi pitäisi puuttua perusasioihin, kuten lapsiperheköyhyyteen ja mielenterveyspalveluiden riittävyyteen. Jokaisella nuorella pitäisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään. Nuorisotyön resurssit tulisi turvata koko maassa.
Yksi suosituksista kohdistuu päätöksentekoon: nuorten osallisuutta ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa on lisättävä. Osallisuuden kokemuksella on yhteys hyvinvointiin ja jopa terveyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kehittänyt osallisuusindikaattorin, jolla mitataan osallisuuden kokemusta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen alkaa uskoa mahdollisuuksien olemassaoloon.
Jos saisimme nuoret kokemaan enemmän aitoja osallistumisen mahdollisuuksia, ehkä tulevaisuudenusko alkaisi taas kasvaa.
KIRKOSSA ONKIN pyritty vahvistamaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Kirkkohjärjestykseen lisättiin vuonna 2019 velvoite, jonka mukaan seurakuntiin on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä. Vaikuttajaryhmä voi olla usean seurakunnan yhteinen.
Oleellista on, että nuoret pääsevät vaikuttamaan koko seurakunnan toimintaan, eivät siis ainoastaan nuorisotyön suunnitteluun. Päättäjien puolestaan on otettava nuorten mielipide huomioon päätöksenteossa.
Kuluvan vuoden alusta alkaen seurakunnilla on ollut mahdollisuus antaa myös vaikuttajanuorille läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston ja -neuvoston kokouksissa.
Esimerkiksi Ylöjärven seurakunta teki tällaisen päätöksen maaliskuun alussa. Ilmeisesti nuorten kokouksiin käyttämä aika ei ole kuitenkaan ihan yhtä arvokasta kuin muiden, koska heille maksettavan kokouspalkkion suuruudeksi päätettiin ainoastaan 50 prosenttia palkkiosäännön mukaisista palkkioista.
Minkälaista osallisuuden kokemusta tämä mahtaa vahvistaa? No, matkakorhvauksia nuoret sentään saavat siinä missä muutkin.
Lue myös:
Näkökulma: Seurakunnan nimen tarkoitus ei ole paikata liitoksen aiheuttamia haavoja
Ilmoita asiavirheestä