Kun Syyrian arabitasavallan diktaattorin ja hirmuhallitsijan, presidentti Bašar al-Assadin valta joulukuun alussa romahti ja kun presidentistä itsestään tuli pakolainen, alkoi Syyriassa jälleen uusi poliittisen historian vaihe: valtaa Syyriassa pitävät nyt al-Assadia vastaan vuosikausia sotineet oppositioryhmät, joista merkittävin on Hayat Tahrir al-Sham (HTS) -järjestö. Sen johtohahmo on Ahmed al-Sharaa.
Bašar al-Assad oli Syyrian Baath-puolueen pääsihteeri. Mielenkiintoisella tavalla hän saattoi olla viimeinen pohjimmiltaan sekulaarin arabisosialistisen ja panarabialaisen Baath-ideologian edustaja Lähi-idässä. Aiemmin tämä ideologia vaikutti myös Irakissa, jossa se sortui diktaattori Saddam Husseinin vallan romahtaessa. Arabisosialismin kanssa flirttaili aikoinaan 1960-luvulla myös hieman eri pohjalta politikoinut Egyptin johtaja Gamal Abdel Nasser.
Baath-ideologian ja puolueen perustaja oli syyrialainen ortodoksikristitty filosofi ja nationalisti Michel Aflaq. Hänenkin kauttaan kuvastuu jotakin kristittyjen aiemmin merkittävästä osasta Syyrian historiassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa elämässä.
Nyt al-Assadien vallan kaaduttua on sivutuotteena todettava, että yksi profaanin vallan tie alueella näyttää tulleen loppuun kuljetuksi.
Lähi-idässä ei perinteisesti ole kovin usein ollut tapana luovuttaa valtaa käsistä, kun se kerran on saatu.
HTS ON islamistinen äärijärjestö, jota kansainvälisissä arvioissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi pidetty pahimmasta päästä olevana. Mutta Syyriassa toimii myös muita äärijärjestöjä, kuten surullisenkuuluisat Al-Qaida ja Isis. Uutisten mukaan HTS on luvannut rauhallista ja väkivallatonta siirtymistä uuteen hallitusvaltaan siirtymäkauden jälkeen. On kuitenkin epäselvää, mikä on islamistisen järjestön todellinen luonne.
Lähi-idän epävakaissa valtioissa ei perinteisesti ole kovin usein ollut tapana luovuttaa valtaa käsistä, kun se kerran on saatu.
HTS koostuu sunnalaisista taistelijoista ja poliitikoista. Al-Assadien dynastia taas kuului etenkin maan rannikkoseutujen šiialaiseen aleviittivähemmistöön. HTS:n kymmenien tuhansien taistelijoiden joukossa on myös eri tavalla islamista ja politiikasta ajattelevia ryhmiä. Voi olla vain ajan kysymys, kun voittajat alkavat kiistellä vallan jakamisesta myös asein.
Maan pohjois- ja koillisosissa merkittävin aseellinen oppositioryhmä on kurdijohtoinen SDF.
Al-Assadin regiimin kaatumisella on myös merkittäviä koko Lähi-itään ulottuvia poliittisia vaikutuksia: šiialaisen Iranin vallanpitäjien yhteys Syyrian kautta Libanonin šiialaiseen Hizbollah-järjestöön on muuttunut entistä vaikeammaksi maantieteellisen yhteyden nyt katkettua.
Ennen vuonna 2011 alkanutta sisällissotaa Syyrian väkiluku oli noin 24 miljoonaa.
SYYRIA ON kristinuskon ikivanhaa syntyseutua. Siellä vaikuttivat muinoin merkittävät kirkkoisät ja teologit, esimerkiksi Efraim Syyrialainen (306–373) ja Johannes Damaskolainen (676–749). Syyria olikin 600-luvulle saakka kristikunnan vahvaa itäistä aluetta, kunnes muslimiarmeijat ottivat maan valtaansa. Vielä sen jälkeenkin kristityt olivat pitkään alueen pääväestönä ja sivistyneen kaupunkikulttuurin ja oppineisuuden johtajina. Islamilaistuminen oli vuosisatojen aikana verkkaista, mutta jatkuvaa. Nykyaikaan saakka kristityt ovat kuitenkin olleet Syyriassa huomattavan suuri vähemmistö.
Syyriasta on sen sisällissodan aikana paennut miljoonia ihmisiä moniin naapurimaihin ja Eurooppaan. Ennen vuonna 2011 alkanutta sisällissotaa maan väkiluku oli noin 24 miljoonaa. Koska miljoonat syyrialaiset elävät tällä hetkellä pakolaisina maan rajojen ulkopuolella tai Syyrian sisällä rekisteröimättöminä, tarkkoja väestötietoja nykyhetkestä ei ole saatavissa, arvioita vain. Tämä koskee myös uskontokuntien tilannetta.
Kokonaisuutena ottaen noin 90 % väestöstä tunnustautuu islamiin ja siihen kuuluviin suuntauksiiin. Vajaat 80 % on sunneja, ja noin 12 shi´itejä. Näihin luetaan myös aleviitit, joihin nyt syrjäytetty Assad kuuluu. Aleviitit on tämän ryhmäkunnan oma nimitys, muuten ne tunnetaan perustajansa Muhammad Ibn Nussairin mukaisesti nussairiitteinä. Heitä on Lähi-idässä yhteensä noin kolme miljoonaa, pääosin Syyriassa ja siellä lähinnä Latakian lähialueilla. Tämä ryhmäkunta on irtaantunut šiialaisuudesta 800-luvun lopulla.
Pari prosenttia syyrialaisista on druuseja. Druusit ovat lähes tuhat vuotta sitten šiialaisesta islamista lohjennut etnis-uskonnollinen ryhmä.
Aikoinaan monituhantinen Syyrian juutalaisväestö on Israelin valtion perustamisen jälkeen muuttanut vuosikymmenien mittaan pois. Nykyisin maassa ei ilmeisesti asu enää juutalaisia.
Syyrian kristityt yhteisöt elävät nyt uuden vallan myötä epävarmuudessa.
KRISTITTYJÄ ON ollut Syyriassa noin 10 % väestöstä. He kuuluvat eri kristillisiin tunnustuskuntiin, kuten Bysantin ortodokseihin, Rooman kanssa unioituihin, maroniitteihin, syyrialais-ortodokseihin ja Idän apostolisen kirkkoon sekä Armenian kirkkoon. Viime mainittu tunnetaan oppikirjoissa usein nestorialaisina, mikä ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Syyrialais-ortodokseja taas kutsutaan kirjallisuudessa usein monofysiiteiksi, mikä sekin vaatii tarkentamista.
Sekä muslimien että kristittyjen lukumääriin on suhtauduttava tällä hetkellä kriittisesti. Eräiden tietojen mukaan jopa 85 prosenttia maan kristityistä olisi sisällissodan aikana paennut maasta. Tämä merkitsisi sitä, että Syyrian tämän hetken väkiluvusta vain pari prosenttia olisi kristittyjä.
Käytännössä kaikki Syyrian kristityt puhuvat kielenään arabiaa. Osa heistä käyttää kuitenkin vielä yhteisön sisäisenä kielenä arameaa, Lähi-idän monien kristittyjen muinaisajoista kumpuavaa, vieläkin elävää kieltä. Aramea elää myös kulttikielenä monien alueen kirkkokuntien jumalanpalveluksissa.
Kansainvälisten uutisten mukaan Syyrian kristityt yhteisöt elävät nyt uuden vallan myötä epävarmuudessa. Monet kristityt tukivat Assadien valtaa, koska se oli yleensä uskonnollisesti melko suvaitsevaista ja edusti ainakin passiiviselle väestölle tiettyä vakautta. Uudet HTS:n vallanpitäjät kannattavat maan yhtenäisyyttä ja ovat luvanneet suojaa vähemmistöille, mutta kaikkia se ei vakuuta: kristityt voivat pelätä kostoa siitä, että jotkut heistä olivat oman asemansa vuoksi Assadien tukijoina. Idlibin provinssissa, missä HTS on pitänyt valtaa jo vuodesta 2019 alkaen, kristityiltä on kielletty kirkonkellojen soitto. Myös kristittyjen naisten on ollut pakko käyttää ulkona liikkuessaan koko kehon peittävää hijabia.
Kristinuskon tarina Syyriassa voi kallistua loppuaan kohti.
SYYRIALAISET KRISTITYT ovat kokeneet maan sisällissodan aikana kovia. Maan eri alueilla islamistiset ääriryhmät ovat harjoittaneet väkivaltaa, jonka seurauksena monet kristityt yhteisöt ovat miltei autioituneet. Kirkkoja ja luostareita on häväisty ja tuhottu: jotkut niistä ovat olleet ikivanhoja ja todistaneet kristinuskon pitkästä historiasta sen omalla synnyinseudulla.
Syyrian 2011–2024 kestäneen sisällissodan aikana arvioidaan yli 600 000 ihmisen kuolleen. Puolet tuosta määrästä arvioidaan olleen siviilejä. 6-9 miljoonaa syyrialaista on muuttanut tai paennut ulkomaille. Arviolta kuusi miljoonaa on Syyriassa sisäisinä pakolaisina.
YK:n tuoreen arvion mukaan jopa miljoona syyrialaista voi palata kotimaahansa ensi vuoden aikana. Vaikka joukkoon epäilemättä mahtuu myös kristittyjä, voi heidän paluunsa Syyriaan olla valtaväestöä vaikeampaa.
Syyriassa sisällissodassa koetut väkivaltaisuudet sekä poliittiset ja taloudelliset järistykset ovat käytännössä tuhonneet laajoja sektoreita maan yhteiskunnasta. Tämä koskee myös vähemmistöjä ja niiden yhteisöjä. Syyrian kristityt valmistautuvat tällä hetkellä Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon monenlaisen epävarmuuden, pelon ja toivon keskellä.
Syyrian kristity ovat saaneet jo kovia iskuja. Jos uudet vallanpitäjät aloittavat keskinäisen taistelun tai vähemmistöjen vastaiset operaatiot, voi kristinuskon tarina Syyriassa kallistua loppuaan kohti.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä