Näkökulma: Hizbollahin synkkä varjo ja halu pyyhkiä Israel kartalta

Israel pyrkii murskaamaan terroristijärjestö Hizbollahin ja on syys-lokakuun vaihteessa iskenyt useita kertoja Libanoniin. Kuvassa Beirutilaisen Dahiyeh-asuinalueen asukkaat etsivät turvaa Israelin ilmaiskun jälkeen 4. lokakuuta. Kuva: AP / Lehtikuva / Hassan Ammar

Katson panssaroidun Mersun lasin läpi, miten tienvarressa hymyilee Hizbollahin johtaja, Hassan Nasrallah.

Kyseessä on vain yksi Etelä-Libanonin tienvarsimaisemaan kuuluvista suurikokoisista maalauksista, joissa erilaiset poliittiset johtajat julistavat sanomaansa. Tämä seutu on enemmistöltään šiialaista, joten maisemassa näkyy paljon Hizbollahin ja vanhemman Amal-järjestön julisteita.

Palvelin 2010-luvulla kahteen otteeseen YK:n Unifil-operaatiossa suomalaisten rauhanturvaajien sotilaspappina Etelä-Libanonissa. Kokemus oli mieleen jäävä. Libanonin asioita ei sen jälkeen ole voinut seurata välinpitämättömänä.

Syyskuun lopussa Israelin ilmaiskussa Beirutissa tapettu Hassan Nasrallah oli monien palvoma suosittu hahmo. Hän oli karismaattinen poliittinen ja terroristijohtaja, joka sai pisteitä myös Hizbollahin tietystä menestyksestä Israelia vastaan vuoden 2006 sodassa.

Koko tuo eteläistä Libanonia tuhonnut sota kuitenkin alkoi, kun Hizbollah ensin iski Israelin rajavartioiden kimppuun. Monet libanonilaiset pitivät tätä Nasrallahin suurena uhkapelinä ja typeryytenä. Häntä ja Hizbollahia on Libanonissa myös inhottu ja vastustettu.

Hizbollahin suosion takana on ollut myös se, että sillä on ollut tarjota sosiaalisia ja avustusohjelmia. Koska Libanonin valtio on melkein romahtanut, avulle on ollut köyhtyneessä väestössä kysyntää. Hizbollahin oma korruptio ja epäilty sekaantuminen kansainväliseen huumebisnekseen eivät silloin ole ongelma.

HIZBOLLAH ON silti ytimeltään terroristijärjestö: terrori-iskujen lisäksi sen työkalupakissa on ollut sotaseikkailuja Syyriassa sekä ohjusten ja rakettien ampumista Israeliin. Hassan Nasrallah oli johtajana vastuussa monien siviilien kuolemista Libanonissa, Syyriassa ja Israelissa.

Rahoittajansa ja aseistajansa Iranin johdon tavoin Hizbollah haluaa pyyhkiä Israelin kartalta.

Libanon on hauras valtio ja sen hallituksen valta vähäinen. Niinpä Hizbollah hallitsee omin luvin osia maasta. Se on omalta osaltaan kauan ylläpitänyt Israelin rajalla matalan intensiteetin konfliktia, joka ajoittain on yltynyt isommaksi kovapanosammunnaksi.

YK:n turvallisuusneuvoston Hizbollahia aseistariisuntaan ja vetäytymiseen velvoittaneille päätöslauselmille järjestö on viitannut kintaallaan. Se on myös kaivanut rajan ali Israeliin hyökkäystunneleita, pitäen YK:ta pilkkanaan.

Israel pyrkii nyt murskaamaan Hizbollahin, mitä lopputulosta maailma tuskin paljon surisi. Mutta monet viattomat siviilit joutuvat silloin maksamaan hengellään sodan julman hinnan.

KRIISI ON käytännössä jo laajentunut myös Iranin ja Israelin väliseksi konfliktiksi. Iranin hyökkäykset Israeliin paljastavat myös sen, mistä koko kriisissä valitettavasti pitkälti on kysymys: liian monet tahot eivät vieläkään hyväksy juutalaisvaltion olemassaoloa.

Palestiinalaiset ovat vuosikymmenien ajan joutuneet tämän julman politiikan maksumiehiksi. Lisäksi Israelin kovakourainen miehitysvalta ja asutustoiminta Länsirannalla – juutalaisittain Juudeassa ja Samariassa – sekä tuhoisa sota Gazassa herättää vihaa.

Israel tietää, että suhteessa sen vihollisiin kyse on pohjimmiltaan sen olemassaolosta ja toimii sen mukaisesti. Hamasin vuoden takainen raaka terrorihyökkäys Israeliin antoi israelilaisille myös muistutuksen siitä, miten heille voi käydä, jos he häviävät.

Kokonaistilanne on siis mahdollisimman vaikea. Vaikka Israel hallitsisi vain vuoden 1949 aselevossa saamiaan alueita, vaikka Länsiranta ja Itä-Jerusalem olisi edelleen Jordanialla, Gaza Egyptillä ja Golan Syyrialla – tai vaikka Palestiinalaisvaltio olisi totta – ei alueella välttämättä sittenkään olisi kestävää rauhaa.

Olisi todella toivottavaa, että aseet Lähi-idässä laskettaisiin ja aloitettaisiin yhdessä rauhan rakentaminen. Alueen kansat ovat jo kärsineet tarpeeksi.

Mutta tie sinne näyttää tänään liki mahdottomalta. Ja sitä ennen ilmeisesti katsotaan, kenen asevarasto kestää pisimpään.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTV-vinkki: Opiskelijaelämää näyttämöllä
Seuraava artikkeliYlivieskan kirkon tuhopoltto sai Anne Sumelan kiinnostumaan Juhani Rekolan ajattelusta

Ei näytettäviä viestejä