Eteläruotsalaisessa Växjön taajamassa virisi joulun jälkeen eripurainen keskustelu paikallisen moskeijan lupahakemuksesta rukouskutsuihin. Asiasta kertoo ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet.
Tapahtumat alkoivat siitä, kun Växjön muslimit -säätiö jätti rukouskutsua koskevan hakemuksen poliisille muutama päivä ennen joulua. Sen jälkeen kunnanjohtaja Anna Tenje on pyytänyt säätiötä muslimien perumaan hakemuksensa. Ruotsidemokraatit edellyttävät, että Växjössä asuvat ihmiset saisivat ilmaista mielipiteensä asiasta kansanäänestyksessä.
Ruotsin kristillisdemokraattien johtaja Ebba Busch Thor kehottaa kuntia kieltäytymään hyväksymästä moskeijoiden rukouskutsua, kertoo Aftonbladet. Växjön piispa taas on antanut tukensa rukouskutsuille.
– Rukouskutsut puuttuvat jokaisen henkilökohtaiseen uskonnonvapauden harjoittamiseen, arvioi Ann Heberlein, teologian tohtori ja Maltillisen kokoomuksen valtiopäiväehdokas.
– Uskonnonvapaus ei merkitse pelkästään vapautta harjoittaa uskontoaan, vaan se tarkoittaa myös vapautta päästä eroon tarpeettomasta uskonnollisesta vaikutuksesta julkisessa tilassa.
Poliisi odottaa ympäristöhallinnolta lausuntoa, ennen kuin antaa luvan
Poliisi on lykännyt rukouskutsua koskevan luvan käsittelyä saadakseen lausuntoja kunnalta. Växjön ympäristö- ja terveydenhuollon hallintopäällikkö Madeleine Karlsson kertoo antavansa sellaisen.
Ympäristöhallinto arvioi rukouskutsuista aiheutuvaa melua ja äänenvoimakkuutta.
– Poliisi haluaa meiltä kommentteja melutasosta, ja arvioimmekin siitä, noudatetaanko melutasoja koskevia ympäristöohjeita. Meidän on kerrottava, mitä ohjeita on olemassa ja mitä taas käsitteillä, Karlsson sanoo.
Poliisi Magnus Rothoff kertoo, että poliisiviranomainen odottaa kunnan mielipidettä ennen päätöksen tekemistä. Hän korostaa, että poliisi ei arvioi luvan sisältöä.
– Meidän on otettava säädökset huomioon, Magnus Rothoff sanoo.
Vuonna 2013 poliisi myönsi luvan rukouskutsuille Tukholman moskeijassa. Ennen luvan myöntämistä tehtiin tutkimus, jonka mukaan rukoukutsu ei riko Ruotsin lakia.
Poliisi tutkii asiaa uudelleen ja selvittää, onko oikeudellinen tilanne tämän jälkeen muuttunut. Lisäksi voi tulla esiin muitakin kysymyksiä.
– On mahdollista, että hakijan on täydennettävä hakemusta, koska meille on esitetty kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten rukouskutsun lähettäminen toimii ja missä kaiuttimen pitäisi moskeijassa sijaita.
Lisäksi arvioidaan sitä, että muslimit ovat toteuttaneet rukouskutsun jo aiemmin ilman lupaa.
Imaami: Lupa rukouskutsuun vahvistaisi uskonnonvapautta
Imaami Ismail
Abu Helal on hämmästynyt aiheen saamasta huomiosta. Hän uskoo, että rukouskutsujen salliminen voisi edistää integraatiota. Hän kertoi ruotsalaisen radion haastattelussa jo aiemmin tänä vuonna, että ei usko rukouskutsujen vahingoittavan ruotsalaista kulttuuria millään tavoin. Hän uskoo niiden vain rikastuttavan sitä.
– Tämä on symbolinen asia, sillä mielestäni monet muslimit tuntisivat olonsa kotoisaksi. Uskon, että rukouskutsujen salliminen vahvistaisi uskonnonvapautta. Se olisi hyvä kaikille. On hyvä, että muslimit hyväksyttäisiin osaksi yhteiskuntaa, kuten kaikki muutkin.
Kuva: Niko Lipsanen / Creative Commons CC BY 4.0. Tukholman moskeija.