Elina Korhonen, 50, toimii ensimmäistä kauttaan kotiseurakuntansa Muonion luottamushenkilönä. Muonion seurakunta on pieni Tunturi-Lapin seurakunta, joka toimii läheisessä yhteistyössä Enontekiön seurakunnan kanssa.
– Olen paluumuuttaja. Palasin vuonna 2009 perheineni kotiseudulleni asuttuani 25 vuotta Etelä-Suomessa, Korhonen kertoo.
Yksi kirkkoherra hoitaa kahta laajaa seurakuntaa
Toistaiseksi Elina Korhonen ei ole joutunut tekemään seurakuntansa hallinnossa vaikeita päätöksiä, mutta hän olettaa niiden liittyvän raha-asioihin. Takana on tiukkoja vuosia, mikä näkyy muun muassa siinä, että vuodesta 2011 Muonion ja Enontekiön seurakunnissa on ollut yhteinen kirkkoherra. Kirkkoherra ja Tunturi-Lapin seurakuntien yhteinen turistipappi hoitavat molempien seurakuntien kirkollisia tehtäviä. Enontekiöllä toimii lisäksi saamelaispappi.
Korhosen mukaan noin 2000 jäsenen seurakunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Hän toivookin, että tällä valtuustokaudella sekä Muonio että Enontekiö saisivat omat kirkkoherrat, sillä kahden seurakunnan kirkkoherran tehtävien hoitaminen on raskasta jo pitkien välimatkojen vuoksi.
– Samalle viikonlopulle voi osua sekä kastetilaisuus että häät Kilpisjärvelle, joten kirkkoherra joutuu olemaan tien päällä kohtuuttoman pitkiä aikoja. Muoniosta on Kilpisjärvelle matkaa 190 kilometriä.
Korhonen kuuluu myös ainoana maallikkojäsenenä Tunturi-Lapin kirkollisen turistityön neuvottelukuntaan Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kirkkoherrojen kanssa.
– Näkökantaa turistityöhön antavat pääkaupunkiseudulla asutut vuodet. Moni etelän ihminen hakee Lapista rauhaa ja hiljentymistä.
Pohjoisen nuoret ovat juurtuneet seurakuntaan
Erityisesti Elina Korhosta kiinnostaa nuorten osallisuus seurakunnan toiminnassa.
– Lasten, nuorten ja perheiden asiat tulevat lähelle työssäni perhekodin erityisohjaajana, ja nuorten elämää tule seurattua myös omien lasten kautta. Neljästä lapsestamme kolmas pääsi tänä kesänä ripille, hän kertoo.
Korhosen mukaan Muonion seurakunnassa on tehty jo pitkään ihailtavan hyvää nuorisotyötä, mikä näkyy nuorten yhteisöllisyytenä ja aktiivisena osallistumisena seurakunnan toimintaan. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan puolisokin on vapaaehtoisena seurakunnan toiminnassa mukana. Tällä hetkellä nuorisotyönohjaaja on vanhempainvapaalla, ja häntä sijaistaa Suurella Sydämellä –sijainen.
– Nuortenilloissa käy paljon myös yli 20-vuotiaita nuoria aikuisia. On hienoa nähdä, että nuoret juurtuvat seurakuntaan. Ilman heitä seurakunta kuihtuu, eikä sillä ole tulevaisuutta.
Etsijän illat tuovat uusia ihmisiä seurakuntaan
Elina Korhonen kertoo olevansa avoin ja suora ihminen, joka innostuu helposti uusista asioista. Kirkon jäsenyys on hänelle luonnollinen osa uskoa.
Omaksi hengelliseksi kodikseen Korhonen mainitsee New Winen, kaikkia kristittyjä yhteen kutsuvan liikkeen.
– En ole ahkera messussa kävijä; siinä saisin kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni. Kotoisimmaksi tunnen oloni pienissä seurakunnan tilaisuuksissa, kuten rukouspiireissä.
Seurakuntansa luottamushenkilönä Korhonen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että myös uudet ihmiset löytäisivät mukaan seurakunnan toimintaan. Hän arvelee, että yksi keino tähän on matalan kynnyksen tilaisuuksien järjestäminen.
– Meillä Muonion seurakunnassa suosituiksi ovat tulleet Etsijän illat, joissa ihmisiä kohdataan henkilökohtaisesti. Illoissa voi ylistyslaulun ja kahvittelun lomassa kuunnella sekä vierailevia että paikkakuntalaisia puhujia.
Korhonen viihtyy kotikunnassaan kauniin luonnon keskellä ja kiittelee sen verkkaisen kotoisaa ilmapiiriä.
– Täällä ei ole koskaan niin kiire, ettei ehtisi vaihtaa muutamaa sanasta kylänraitilla tavatessa. Myös seurakunnassa meno on hyvällä tavalla vapaata: uskoa eletään eikä suoriteta.
Kuva: Elina Korhosen kotialbumi.