Pohjoishelsinkiläisessä Pakilan seurakunnassa käynnistettiin vuonna 2012 prosessi, jonka tarkoituksena oli viedä sekä seurakunnan organisaatiota, johtamista että toiminnan suunnittelua eteenpäin. Naapurikaupungista Vantaalta oli muutoksessa konsulttina Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi, joka esitteli Pakilan kirkkoherra Leo Norjalle silloin aivan uuden Jäsen360-työkalun.
– Jäsen360 tarjoaa kokonaiskuvan, joka toimii äärimmäisen hyvänä peilinä. Siihen on hyvä heijastaa kaikkea toimintaa, Norja sanoo.
Pakilan seurakunnassa eli vahva käsitys oman seurakunnan erityislaatuisuudesta. Siksi Jäsen360:n antamat tulokset olivat seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille suuri yllätys.
– Olimme olleet varmoja, että Pakila on aivan toisenlainen alue kuin muu Helsinki. Kun meille valkeni, että Pakila on hyvin samalla tavalla monenlaisten, myös irrallisten ihmisten aluetta, seurasi ällistyksen jälkeen epäusko. Lopulta kuitenkin hyväksyimme, että Pakila ympärillämme on muuttunut enemmän kuin olimme halunneet huomata.
Hämmästyksestä toipumista seurasi uudistumisen tarpeen oivaltaminen. Leo Norjan mukaan toiminta oli laitettava alkuräjähdyksenomaisesti uuteen kuosiin.
– Olimme pitäneet kiinni 1980-90-lukulaisista uskollisten ja maltillisten ryhmäodotuksista. Kun ne eivät enää pitäneet paikkaansa, toiminnan muuttamisen lisäksi tarkastelimme omia ajattelutapojamme. Prosessi tuli iholle. Oli uskaltauduttava myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Norja kertoo, että muutosprosessin tuloksia näkyy jokapäiväisessä seurakuntatyössä yhä enemmän, mutta hän ei halua nostaa esille yksittäisiä esimerkkejä.
– Kyse on enemmänkin kaikessa mukana kulkevasta suuresta ajattelutavan muutoksesta. Monet toiminnot ovat enemmän tai vähemmän muokkautuneet, mutta tärkeintä on se miten uusi tapamme ajatella heijastuu ihmisten kohtaamisessa, heidän kanssaan puhumisessa, siinä miten seurakunnan toiminta resonoi ihmisten elämässä.
Kuva: Jukka Granström.