Kirkon korkeimpaan päättävään elimeen eli kirkolliskokoukseen valitaan uudet edustajat helmikuussa 2012. Samalla pidetään hiippakuntavaltuustojen vaalit.
Yhdeksästä hiippakunnasta jo kuudessa on laitettu pystyyn vaalisivut Facebookiin.
Vastaavaa ei ole aiemmissa kirkolliskokousvaaleissa nähty, koska neljä vuotta sitten sosiaalisella medialla ei ollut vielä yhtä suurta merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa kuin nykyään.
– Voi olla, että joillakin yksittäisillä valitsijayhdistyksillä oli Facebook-ryhmiä, mutta hiippakunnilla ei. Verkkosivuja valitsijayhdistyksillä oli toki jo silloin, toteaa verkkoviestintäpäällikkö Sami Kallioinen Kirkon tiedotuskeskuksesta.
Kallioinen arvelee sosiaalisen median lisäävän vaalien avoimuutta, mutta ei usko sen yksistään ratkaisevan äänestystulosta. Äänestysprosentti on aina ollut kirkolliskokousvaaleissa korkea.
– Totta kai Facebook-ryhmät vaikuttavat ainakin vähän, mutta ehkä vähemmän kuin yleisissä vaaleissa. Kirkolliskokousvaaleissa valitsijoiden joukko on rajallinen, ja ehdokkaista osa on heille tuttuja.
Kallioinen pitää kuitenkin tärkeänä, että tavalliset seurakuntalaiset saavat sosiaalisen median kautta paremman käsityksen, mitä kirkolliskokous tekee ja keitä sinne on ehdolla.
Ensimmäisenä vaalisivuja perustettiin sosiaaliseen mediaan Espoon ja Helsingin hiippakunnissa, ja sittemmin on aktivoiduttu myös Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun hiippakunnissa. Facebook-ryhmissä on tällä hetkellä tarjolla yleistä informaatiota vaaleista, ja jotkut valitsijayhdistyksetkin ovat jo ehtineet linkittää niille omia vaalisivujaan.
Kirkolliskokousvaalit ovat välillistä demokratiaa, sillä äänioikeus on vain papeilla ja seurakunnan luottamushenkilöillä. Seurakuntalaisilla on kuitenkin ollut mahdollisuus vaikuttaa seurakuntavaalien kautta, ketkä maallikkoedustajat pääsevät äänestämään kirkolliskokousedustajia.
Lue Kirkolliskokousvaaleihin avoimuutta sosiaalisesta mediasta