Muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnattuja messuja ja hartaushetkiä järjestetään kirkoissa ja hoitolaitoksissa useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Oulun, Hämeenlinnan ja Helsingin seuduilla.
Muistisairaan messun pääperiaatteina ovat selkeys, rauhallisuus ja turvallisuuden tunne. Toteuttamisessa huomioidaan vahvasti muistisairaiden ihmisten mahdollisuudet osallistua ja elää mukana.
– Muistisairaan kohtaaminen vaati hyppyä tietyn, omassa mielessä olevan kynnyksen yli. Hänet voi kohdata ei vain puheen ja kuuntelun kautta, vaan myös maku-, tunto- ja hajuaistin avulla. Tunne- ja tunnelmamuisti kantavat usein kokemuksia kaukaakin eletystä elämästä, kuvailee lääninrovasti, kirkkoherra Erkki Piri Siikalatvan seurakunnasta.
Muistisairaus vaikuttaa koko lähipiirin elämään. Kaikki tarvitsevat sielunhoidollista kohtaamista ja kannustusta.
– Sairaus koskettaa usein kipeimmin läheisiä. Sen etenemiseen ja sivustaseuraamiseen voi liittyä tunteita, joita ulkopuolisen on vaikea kuvitella. Kun vierailen hoitokodeissa, useat omaiset ovat osoittaneet kiitollisuutensa siitä, että kirkko tukee heitä, kertoo Piri.
Vakaumus tukee elämänhallintaa ja turvallisuudentunnetta, ja näiden kokemusten tärkeys korostuu muistisairaan ihmisen elämässä. Tutut virret, rukoukset ja rituaalit kasvattavat merkitystään. Erilaisten tunteiden käsittelyllä ja sielunhoidolla voi olla suora vaikutus käytösoireiden lievenemiseen.
– Kyky kokea hengellisyyttä säilyy vaikea-asteisessakin sairaudessa. Oleellista on, että muistisairas saa oikeanlaista tukea hengellisyydelleen, toteaa diakoniasihteeri Irene Nummela Kirkkohallituksesta.
Väestön keski-iän noustessa muistisairaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2011 Suomessa oli noin 125 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu noin 13 500 yli 64-vuotiasta lisää. Noin 6-7 prosenttia sairastuneista on työikäisiä.
Kirkkohallitus julkaisi helmikuussa 2012 papeille, diakoniatyöntekijöille ja hoitajille suunnatun aineiston Muistisairaan messu – virikkeitä jumalanpalveluselämään muistisairaiden ihmisten kanssa.