Turun Sanomien selvityksen mukaan naakat saavat pesiä vapaasti enää seitsemässä Varsinais-Suomen keskiaikaisessa kivikirkossa. Esimerkiksi Mynämäen kirkon remontissa kirkon ullakkotila suljettiin linnuilta.
Kirkkohallitus suosittaa Ympäristödiplomin käsikirjassa, että naakkakoloniat turvataan sallimalla niiden pesiä kirkon vinteillä ja koloissa. Maankäyttöpäällikkö Harri Palon mukaan seurakuntien pitää pohtia, miten sekä lintuja että kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia voidaan suojella samaan aikaan. Naakkojen uloste saattaa vahingoittaa kirkkojen rakenteita. Ympäristödiplomin käsikirjassa vahinkoja kehotetaan välttämään rakentamalla linnuille omia pesimäkoppeja tai -laatikoita.
Muhoksen seurakunta on ottanut naakkoihin myönteisen kannan. Kirkkoherra Jouni Heikkinen kuvailee seurakunnan suhtautuvan naakkoihin Franciscus Assisilaisen esimerkin mukaisesti.
– Kyse on siitä, arvostetaanko myös Jumalan luomaa luontokappaletta, Heikkinen toteaa.
Muhoksen kirkolla on pitkä historia naakkojen pesimäpaikkana. Heikkisen mukaan vuonna 1634 rakennettuun kirkkoon on pesiytynyt Pohjois-Suomen ensimmäinen naakkayhdyskunta jo 1900-luvun alussa. Tällöin naakoilla oli mahdollisuus pesiytyä kirkon tornissa. 1990-luvulla torniin rakennettiin uusi ”naakkahuone”, eli tasanne, jossa naakat saattoivat pesiä. Naakkahuonetta myös tyhjennetään säännöllisesti lintujen ulosteesta.
Takuuvarma kirkkovieras
Naakkahuoneen rakentamisesta keskusteltiin muhoslaisten parissa, ja seurakunta selvitti tilannetta yhteistyössä kirkkohallituksen, museoviraston ja Oulun yliopiston kanssa.
– Naakka äänestettiin 1990-luvulla Muhoksen nimikkolajiksi. Olisi ollut perin ihmeellistä, jos sitä olisi yritetty karkottaa kirkosta, Heikkinen sanoo.
Nyt Muhoksen naakat voivat erittäin hyvin. Kirkot ovat Heikkisen mukaan naakoille luontaisia asuinpaikkoja, sillä naakka on älykäs lintu, joka hakeutuu korkealle asumaan. Kirkot on vanhastaan rakennettu korkeille paikoille. Naakkoja ei myöskään saa hätistämällä pois, sillä ne löytävät tien takaisin kotipaikoilleen.
– En ymmärrä, miksei naakkojen anneta olla rauhassa. Naakka on sitä paitsi takuuvarma kirkossakävijä, tulee joka päivä, Heikkinen pohtii oraakkelimaisesti.
Naakka on pienehkö, hyvin sosiaalinen varislintu, joka viihtyy erityisesti kulttuuriympäristössä lähellä ihmistä. Suurin osa Suomen naakoista muuttaa talveksi Keski-Eurooppaan. Naakka on pariuskollinen, eli yksilö elää saman parin kanssa koko elämänsä. Linnut osaavat käyttää työkaluja ja muistavat oppimaansa, sekä pystyvät opettamaan parven toisia jäseniä. Naakka on rauhoitettu. (Lähde: Wikipedia.)
(Kuva: Wikipedia/Darkone)