Perinteisiä lintumaalauksia katsoessa ei vielä aavista, miten monesta näkökulmasta Eränkävijän luonto -näyttely käsittelee teemaansa. Toukokuussa Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella avautuneen näyttelyn idea syntyi, kun poliisi vuonna 2024 tiedotti poikkeuksellisen laajasta metsästysrikosvyyhdistä paikkakunnalla.

– Ihmiset ovat kokeneet näyttelyn olevan juuri oikeaan aikaan esillä. Aihetta on lähestytty uudesta näkökulmasta. Mikä parasta, eräs paikallinen kertoi tulleensa ensimmäistä kertaa museoomme katsomaan juuri tämän näyttelyn, Taidemuseo Eemilin museo-
amanuenssi Hannu Heikkilä kertoo.

Mukana on taideteoksia, veistoksia, videoita ja valokuvia yli kahdeltakymmeneltä taiteilijalta. Heikkilän mukaan näyttelyn keskeinen teema on kuvataiteilijoiden luontosuhde eri aikoina.

Vaikka metsä on suosittu aihe suomalaisissa taidenäyttelyissä, eränkäynnin ja kuvataiteen suhde on jäänyt Heikkilän mukaan katveeseen. Teoksia on lainattu esimerkiksi Varkauden museokeskus Konstista, Kuopion Taidemuseo KUMMAsta ja Mikkelin taidemuseosta. Näyttelyn vanhin työ on 1800-luvulta, ja esimerkiksi Kaisa Törmäsen hyttysverkosta tehty työ Metsän morsian valmistui juuri näyttelyä varten.

Neljäkymmentä vuotta sitten Lapinlahden taidemuseossa oli esillä Erämiehen luontoa -näyttely, joka on ollut yksi uuden näyttelyn lähtökohdista. Myös muutama sama työ on esillä.

NÄYTTELYN ALUSSA on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) sekä hänen oppilaidensa Johan Fredrik Tuhkasen (1862–1944) ja Matti Karppasen (1873–1954) pikkutarkkoja lintumaalauksia. Linnut tuli ampua ja täyttää, jotta niitä voitiin tutkia ja maalata.

Kiinnostava yksityiskohta näyttelyssä on Alvar Cavénin (1886–1935) teos Metsästäjän kotiinpaluu. Siinä näkyy myös metsästyskoirien merkitys sorsastusta harrastavalle.

Realistiset ulkoilmamaalaukset, metsästysaiheet ja riista-asetelmat olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alun vuosikymmeninä suosittuja. Kultakauden viimeisenä edustajana näyttelyssä on Wilho Sjöström (1873–1944). Uutena lahjoituksena tuli Antti Halosen (1870–1945) Talvimaisema vuodelta 1922.

Euroopassakin mainetta niittänyt eläinkuvaveistäjä Jussi Mäntynen (1886–1978) ja hänen pojantyttärensä Taru Mäntynen (s.1944) käsittelevät eläinaihetta töissään eri näkökulmista. Taru Mäntysen töissä on lähtökohtia myyteistä, taruista ja kirjallisuudesta.

KUVATAITEILIJA Samuli Heimosen työt edustavat näyttelyssä luontoyhteydestä, ympäristötietoisuuden heräämisestä ja moniäänisestä luontosuhteesta kertovia teoksia. Paljon susia, koiria, eläimiä ja luontomaisemaa maalanneelle Heimoselle keskeistä on eläinten ainutlaatuisuus.

– Minua on erityisesti kiinnostanut, miten me kohtaamme eläimen ja näemme siinä jotain arvokasta. Se on susimuotokuvieni lopullinen idea. Voimme luoda taiteen kautta näkökulmaa, jossa näemme eläimen inhimillisenä.

Heimosen töistä näyttelyssä on kolme keskenään erilaista teosta Unien puutarha, Kuparitaivas ja Ilmari.

– Yritän törmäyttää taiteellani hellävaraisesti ihmisten mielikuvia, joihin ovat vaikuttaneet käsitykset, teoriat, tavat ajatella ja kirjallisuus. Käsityksissämme on tapahtumassa valtava muutos siinä, miten luontoa hyödynnämme.

Lapinlahden metsästysrikoskokonaisuutta Heimonen pitää monen muun tavoin pohjakosketuksena.

– On hyvä, että tämä tulee nyt esiin, ja joudumme siitä keskustelemaan, vaikka se on kivulloista. Olen pahoillani toisten metsästäjien puolesta.

Heimonen kertoo luottavansa metsästäjiin yleisellä tasolla. Hänen mukaansa tarvitaan keskustelua ja vastakkainasettelun liennyttämistä.

Näyttely herättää tunteita hellyydestä iloon, suruun ja suuttumukseen, sekä laajentaa ymmärrystä aiheesta. Kokonaisuutta avartavat hienosti myös rinnakkaisnäyttelyt, joita ovat valokuvaaja Ilkka Niskasen Saman taivaan alla – kohtaamisia luonnossa sekä Katja ja Seppo Ronkaisen Rajamailla – Sanin klaani. Esillä on myös lapinlahtelaisten moottorisahaveistäjien sekä lasten ja nuorten taidetta.

Eränkävijän luonto Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella 2.1.2027 saakka.

Ilmoita asiavirheestä