Pelkkä maahanmuuttajatyttöjen identiteetin vahvistaminen ja girl power -puhe eivät vielä auta tyttöjä pääsemään yhteiskunnan tasa-arvoisiksi jäseniksi. On tuettava myös maahanmuuttajamiesten uudenlaista identiteettiä, jossa sukupuolten välisellä tasa-arvolla on tärkeä rooli. Tätä mieltä on Lapuan hiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri Mirca Kukkasniemi.
Hän oli yksi panelisteista, kun Keravalla keskusteltiin eilen torstaina maahanmuuttajatyttöjen tilanteesta ja oikeuksista. Keskustelu oli osa parhaillaan meneillään olevia kirkon monikulttuurisuustyön päiviä.
Kukkasniemi oli aikaan aktiivisesti mukana Vihdin seurakunnan leirikeskukseen perustetun tilapäisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen Riuttarannan toiminnassa. Hän on myös työskennellyt Virossa, missä naisten ja miesten roolit ovat hänen mukaansa hyvin erilaiset kuin nyky-Suomessa. Näistä kokemuksista hän on osaltaan ammentanut lisäymmärrystä nykyiseen työhönsä.
‒ Maahanmuuttajatytöille kerrotaan, että Suomessa heillä on täydet oikeudet ja täysi vapaus kaikkeen siihen, mihin pojillakin. Jos tytöillä ei ole perheen sisäisessä hierarkiassa vapautta, tuo puhe ei ole heille totta. Pahimmassa tapauksessa voimaantunut tyttö joutuu kunniaväkivallan uhriksi tai hänet lähetetään takaisin lähtömaahansa, Kukkasniemi sanoo.
Tämän vuoksi hän peräänkuuluttaa monipuolista vuoropuhelua maahanmuuttajaperheiden kanssa sekä miesten tukemista uudenlaisiin asenteisiin.
Paneelikeskustelun yleisöstä kysyttiin, miksi seurakunnat järjestävät maahanmuuttajataustaisille naisille erilaisia piirejä ja leirejä, mutta miehille ei. Kukkasniemen mukaan tämä on erittäin hyvä kysymys.
Myös toinen panelisti, Keravan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Virve Lintula painotti omassa osuudessaan pitkäjänteistä työtä koko perheen ja erityisesti maahanmuuttajamiesten kanssa.
‒ Meidän on ymmärrettävä, että isien asenteiden ja toimintatapojen taustalla voi vaikuttaa tuhansien vuosien kulttuuriperintö. Sitä ei muuteta tai lakaista maton alle sormia napsauttamalla, Lintula sanoo.
”Kannustan opinto-ohjaajia aktiiviseen yhteistyöhön maahanmuuttajatyttöjen perheiden kanssa”
Mirca Kukkasniemen mukaan olisi tärkeää, että koulujen yhteyteen perustettaisiin piirejä maahanmuuttajatytöille ja -pojille. Niissä myös seurakunta voisi olla aktiivisesti mukana kotouttajan roolissa.
‒ Kouluun kaikki lapset saavat Suomessa tulla. Niiden yhteydessä oleva toiminta nauttii maahanmuuttajaperheiden luottamusta, Kukkasniemi sanoo.
‒ Kannustan myös oppilaanohjaajia aktiiviseen yhteistyöhön maahanmuuttajatyttöjen perheiden kanssa. Vaikka Suomessa kaikilla on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, tämä ei toteudu, jos vanhemmilla ei ole ymmärrystä näistä mahdollisuuksista tai myötämielisyyttä tyttöjen kouluttamiseen.
Torstaista lauantaisin kestävillä kirkon monikulttuurisuustyön päivillä on tänään paneelikeskustelujen lisäksi ohjelmassa muun muassa työpajoja. Niiden aiheina ovat monikulttuurisuus jumalanpalveluksessa, polarisoitumisen haasteet, paikallinen yhteyden rakentaminen maahanmuuttajien yhteisöihin, uskontodialogi kaupungilla sekä etnomusiikki.
Päivät huipentuvat lauantaina Joyful Celebration -musiikkijuhliin Keravan kirkossa kello 10‒16. Juhlissa esiintyy seurakuntien kansainvälisiä kuoroja, musiikkiryhmiä, sooloartisteja, runonlausujia ja draamaryhmiä.
Kuva: Olli Seppälä. Helsingissä järjestettiin kesällä 2015 suuri mielenosoitus ”Meillä on unelma” monikulttuurisen Suomen puolesta.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.