Saimaannorpat ovat juuri nyt synnytys- ja imetyspuuhissa. Norppiensuojelija, sukelluskouluttaja ja WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kertoo, mitä lajille tällä hetkellä kuuluu, ja miten ihminen voi saimaannorppia auttaa.
1 Metsähallituksen johdolla kolattiin jälleen apukinoksia saimaannorpille. Miksi tämä on tärkeää?
– Kun ilmasto lämpenee, poikaset syntyisivät ilman apukinoksia usein avojäälle tai rantaheinikkoon. Silloin kuutit ovat alttiita kylmettymiselle, pedoille ja ihmisten ja koirien häirinnälle. Apukinokset vähentävät poikaskuolleisuutta.
2 Miten pesien kolaaminen tapahtuu?
– Tammikuun aikana kolasimme luonnonmukaisille pohjoisrannoille kymmenen metriä pitkiä, tiiviitä kinoksia parin metrin päähän rannasta. Tänä vuonna teimme reilut 250 tällaista pesää. Mukana oli noin kolmisensataa henkeä.
3 Miten saimaannorpalla menee?
– Kun aloitin isäni kanssa suojelutyön 1970-luvun lopulla, yksilöitä oli alle 200. Vaikka kanta on siitä yli tuplaantunut, määrä on edelleen pieni. Jos nykyinen kehitys jatkuu, norpan tulevaisuus näyttää valoisalta. Norpan suurimpia uhkia ovat ilmastonmuutos ja vapaitten rantojen puute. Kalastuksen sääntely syntymäalueilla on pelastanut paljon norppia. Kalastuskunnat ovat tehneet tässä hyvää työtä, ja kalastajia on paljon mukana myös suojelutalkoissa.
4 Kuutit ovat söpöjä ja niiden puolesta on helppo puhua. Onko reilua, että söpöjä eläimiä suojellaan enemmän kuin planktonia?
– Ei ole reilua. Ekosysteemeissä on paljon kriittisiä lajeja, jotka vain pieni ryhmä tutkijoita tuntee. Mutta kun oivaltaa yhden asian, oivaltaa myös toisen. Söpöjen eläinten suojelutoimet hyödyttävät myös muita lajeja, norpan suojelu esimerkiksi saimaanlohta.
5 Miksi annat ison osan elämästäsi saimaannorpan hyväksi?
– Jatkan isäni Kaiku Marttisen työtä yhdessä poikani kanssa. Haluan antaa edes pienen panoksen luonnolle. Kyllä siitä hyvän mielen saa.