Viivi Ali-Löytty sanoi kirkkoa käsitelleessä keskustelussa, että kirkossa puhutaan mielellään kirkkoa koskevasta mielikuvasta. Hän sanoi esimerkkinä tästä omaan napaan tuijottamisesta sen, että nyt alkamassa ollut tilaisuus striimataan kahtakin eri kautta, mutta äskeisessä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvon vahvistamista käsitelleessä tilaisuudessa ei näkynyt striimaajia.
Tosin Kotimaa oli sielläkin paikalla, ja verkkojuttu kyseisestä keskustelusta julkaistiin parin tunnin sisällä.
Lakeuden Ristissä perjantai-iltapäivänä käydyn keskustelun otsikkona oli Kirkko keskeltä kylää – muuttuva kirkko mediassa ja suuren yleisön silmissä. Keskustelemassa olivat Supercellin viestintä- ja brändijohtaja Viivi Ali-Löytyn lisäksi viestinnän tuntija ja tietokirjailija Katleena Kortesuo, Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Keskustelua juonsi Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö, pastori Kimmo Saares.
Puolitoista tuntia kestänyt keskustelu keskittyi jo otsikkonsakin mukaisesti laajaan aiheeseen siitä, miten media käsittelee kirkkoa sekä toisaalta millaisia mielikuvia kirkko synnyttää ihmisten mielissä.
– Kirkolla ei ole yhtä mainetta, vaan niitä on monta erilaista, Katleena Kortesuo sanoi.
Satu Saarinen totesi, että yhdellä ihmisellä mielikuva kirkosta saattaa vaihdella elämäntilanteen mukaan. Viivi Ali-Löytyn mukaan mielikuva kirkosta herättää tyrmistystä sen suhteen millaisessa tilassa kirkko on yhdenvertaisuuskysymysten suhteen.
– Mielikuva kirkosta on, että se on hidas hitaus. Markkinaosuus tippuu väistämättä, ellei tapahdu uusiutumista, Markku Mantila sanoi.
Kirkolla ei ole yhtä mainetta, vaan niitä on monta erilaista.
KIMMO SAARES totesi kirkon merkityksen korostuvan usein kriisitilanteissa. Viivi Ali-Löytyn mukaan kirkko on kuitenkin epäonnistunut suurissa kriiseissä kuten siinä, että se julkaisi vasta muutama päivä sitten piispojen (Helsingin piispaa lukuun ottamatta) kannanoton Gazan tilanteesta.
Markku Mantila kannusti kirkkoa ottamaan enemmänkin kantaa. Hänen mukaansa kirkolla on yhä vaikutusvaltaa ja sitä kannattaa käyttää.
Entä ollaanko kirkossa herkkänahkaisia kritiikin suhteen?
– Median kritiikkiä pitää sietää ja kirkon tehtävä on korjata esille nousseet epäkohdat, Viivi Ali-Löytty sanoi.
Median kritiikkiä pitää sietää ja kirkon tehtävä on korjata esille nousseet epäkohdat.
Satu Saarinen nosti esille hyvän yhteistyönsä paikallisen pohjoisen median kanssa, ja kertoi antavansa medialle aika ajoin syötteitä juttuaiheista.
Keskustelu kiertyi myös kestoaiheeseen siitä, voiko kirkko ottaa kantaa olematta puoluepoliittinen saati poliittinen. Satu Saarinen korosti sitä, että kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun teologia edellä.
Markku Mantilan mukaan poliittista leimaantumista ei tarvitse pelätä. Hänen mielestään arvoista pitäisi puhua nykyistä enemmän.
– Mitä siitä, jos joku hermostuu, Mantila kysyi.
LOPPUPUHEENVUOROISSA MÄÄRITELTIIN unelmien kirkkoa. Markku Mantilalle se on paikka, jossa kuunnellaan, kun kaikki on mennyt elämässä pieleen. Viivi Ali-Löytylle unelmien kirkko on armon ja oikeudenmukaisuuden yhteisö, joka tavoittelee pelastusta jo tässä ajassa.
– Kirkko, joka puhuu totta, eikä hyvää, Ali-Löytty jatkoi.
Satu Saarisen unelmien kirkko pitää toivoa yllä armottomassa maailmassa. Katleena Kortesuon unelmien kirkko on siltoja rakentava ja kättä ojentava.
Keskustelua taitavasti luotsannut Kimmo Saares nosti loppupuheenvuorossaan esille termit taisteleva diakonia ja holtiton armo. Saareksen esille nostamaan sanapariin tiivistyy suurta ja oleellista unelmien kirkosta. Jäljelle jää kuitenkin kysymys siitä, miten paljon sinne on vielä matkaa.
Ilmoita asiavirheestä