Monen, etenkin eteläisessä Suomessa olevan kirkon välinen etäisyys on 33,3 kilometriä, kerrotaan
Tottosaari
-blogissa.
Havainnon teki blogistin mukaan alun perin rajatietokirjailija Jukka E. Nieminen. Blogisti tarkisti asian mittaamalla kirkkojen etäisyyksiä Metsähallituksen Retkikartta.fi-palvelun avulla ja huomasi saman 33,3 kilometrin lainalaisuuden pätevän useiden kirkkojen väliseen etäisyyteen.
Lisäksi muutamassa tapauksessa kirkot ovat ympyrän kehällä, jonka säde on 33,3 kilometriä.
Kirkkoja ja niiden historiaa tunteva professori Markus Hiekkanen pitää mahdottomana, että kirkkoja olisi sijoiteltu ainakaan tarkoituksella 33,3 kilometrin välimatkoin toisistaan.
– Kirkkoja on rakennettu Suomeen jo 1100-luvulta lähtien aina nykypäiviin asti, lähes 1000 vuotta. Niiden määrä on ajan mukana lisääntynyt muutamista kymmenistä yli tuhanteen. Jo tällä periaatteella ajateltuna on aika vaikea ajatella tilannetta, jossa tilaa olisi riittänyt nykyisen Suomen alueella kirkkomäärään, joka on yli 1000 ja jossa kaikkien pitäisi olla 33,3 kilometrin päässä toisistaan.
Tarkasteltaessa blogissa lueteltuja kirkkoja, joiden etäisyydeksi kerrotaan 33,3 kilometriä, ongelmaksi nousee myös kirkkojen rakennusaika. Ne on saatettu rakentaa aivan eri aikaan. Hiekkanen ei pidä mahdollisena, että eri aikakausien kirkkoja ja niiden etäisyyksiä olisi rakennushetkellä vertailtu toisiinsa.
Hiekkanen huomauttaa myös, että kirkot, joiden etäisyys on reilut 30 kilometriä, ovat nimenomaan Etelä-Suomessa, jossa kirkkoja on taajaan. Näin ollen todennäköisyys juuri tietylle etäisyydelle kasvaa. Hiekkanen kyseleekin, mikseivät Lapin kirkot ole 33,3 kilometrin päässä toisistaan.
Eivätkä ne etelässäkään pääsääntöisesti ole.
– Kaiken kaikkiaan 33,3-mallin perusongelma on se, että kaikkien kirkkojen joukosta on valittava ”oikeat”. Miten selitetään kirkot, joiden väliset etäisyydet ovat vääriä?
– Onko vaikkapa Tyrvään vanhan kirkon ja Sastamalan kirkon välimatka 33,3 kilometriä? Eihän välimatkaa ole kuin viitisen kilometriä. Ja Turun ympäristössä oli keskiajalla 4–5 kirkkoa, jotka olivat näköetäisyydellä toisistaan.
Blogissa kerrotaan myös, että joissakin maissa, Suomessakin, kirkkoja kulkee suorassa karttalinjassa. Jos näin on, Markus Hiekkanen ehdottaa, että ennen tulkintaa tarkasteltaisiin maiseman korkokuvaa. Esimerkiksi Salpausselät ovat voineet säädellä niin maanteiden kuin kirkkojenkin paikkoja.
Kuva: Olli Seppälä