Paratiisikertomus käärmeineen ja puineen on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen. Kertomus on siinäkin mielessä kiehtova, että se näyttää sijoittavan Eedenin tiettyyn kohtaan tuntemallamme maapallolla: ”Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakaantui neljäksi haaraksi.” Kyseisten jokien nimet ovat tarinan mukaan Pison, Gihon, Tigris ja Eufrat, joista kaksi jälkimmäistä virtaa edelleenkin Lähi-idässä.

Eedenin tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan alkuperäisessä kertomuksessa mainita. Tämä ei ole estänyt teologeja ja historioitsijoita pohtimasta ja tutkimasta asiaa. Esimerkiksi juutalainen historioitsija Josefus samaisti ensimmäisellä vuosisadalla Pisonin Gangesiin ja Gihonin Niiliin.

Noin 1 500 myöhemmin Martti Luther taas suhtautui varovaisen kriittisesti yrityksiin löytää Edenin tarkka sijainti. Hänen mukaansa Pentateukissa kuvattu vedenpaisumus nimittäin muutti maantiedettä. Viimeistään silloin paratiisi kadotettiin lopullisesti. Muistoksi kadotetusta paratiisista jäivät Eufrat ja Tigris.

PARATIISIN TARKKA sijainti kiehtoo tutkijoita tänäkin päivänä. Oikeastaan siitä on olemassa ainakin kaksi keskenään kilpailevaa teoriaa: toisen mukaan Eeden paikantuu nykyisen Etelä-Irakin alueelle ja toisen mukaan Turkin alueella sijaitsevan Ararat-vuoriston länsiosaan.

Kertomus itse antaa suppean näkökulman Eedenin mahdolliseen sijaintiin. Siitä huolimatta aluetta voi spekuloida. Eufrat ja Tigris laskevat Persianlahteen nykyisen Etelä-Irakin alueella. Pisonin ja Gihonin sijainti on jäänyt historian kuluessa arvailujen varaan.

Ne on on joskus samaistettu Etelä-Irakissa virtaavaan Wadi al-Batin-jokeen ja Etelä-Iranissa virtaavaan Karunjokeen. Osa tutkijoista on siten sijoittanut muinaisen Eedenin puutarhan Etelä-Irakin alueelle, jossa on aikoinaan kehittynyt maanviljelyksen ansiosta maailman varhaisimpia kaupunkikulttuureja.

Toisen, modernimman teorian mukaan Eeden on sijainnut Israelin pohjoispuolella. Tämän teorian mukaan Pison samaistuisi Mustaanmereen laskevaan Turkin pisimpään jokeen eli Kizilirmakiin ja Gihon taas Turkin alueella virtaavaan Arasiin.

Tämän pohjoisen Eeden-teorian mukaan tuo muinainen ja myyttinen paikka sijoittuisi Araratin länsiosaan, jossa vuorta pitkin matkaavat purot mahdollisesti muodostivat aikoinaan neljän joen lähteen.

Nykyisin – samoin kuin varhaisessa antiikissa – aluetta pidetään syrjäisenä ja vaikeana tavoittaa. Mielenkiintoista Eedenin sijoittamisessa Araratiin on sekin, että tarinan mukaan myös Nooan arkki päätyi sinne.

EEDENIN PUUTARHAAN sijoittuvaa kertomusta on joskus nimitetty myös paratiisikertomukseksi. Paratiisi taas samaistetaan usein jonkinlaiseen idylliseen, hyvään ja puhtaaseen puutarhaan, jossa soljuvat kirkkaat vedet ja kasvavat upeat kasvit. Vaikka Eedenin tarkkaa sijaintia tuskin tullaan koskaan löytämään, voi paratiisi tai jopa Eeden olla meitä paljon lähempänä kuin arvaammekaan.

Eeden-kertomuksessa kyseiseen paikkaan viitataan herpeankielisellä termillä gan-Eden, joka tarkoittaa Eeden-nimistä pihaa. Paratiisi terminä ujuttautui Eeden-kertomukseen kuitenkin vasta tarinan kreikankielisessä käännöksessä eli noin 2 200 vuotta vanhassa Septuagintassa.

Paratiisi-sanan etymologinen tausta taas on muinaisessa meedialaisessa kulttuurissa, joka vaikutti persialaiseen kulttuuriin antiikin maailmassa. Tuossa yhteydessä paratiisi merkitsi umpipihaa. Gan-Edeniä voikin aiheellisesti nimittää paratiisiksi eli eräänlaiseksi suljetuksi pihaksi.

Näin ollen paratiisin ja myös Eedenin etymologinen ja raamatullinen tausta viittaavat jonkinlaiseen vehreään ja idylliseen pihaan tai puutarhaan.

Ehkäpä siten maailman erilaisia kauniita pihoja tai puutarhoja voisi nimittää jonkinlaisiksi pikku-Eedeneiksi. Kenties ne omalla loistollaan muistuttavat ihmiskunnan myyttisestä alkutilasta tai ideaalista, jossa ei olisi lainkaan kuolemaa tai pahuutta.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä