Vietän sateista iltapäivää Strasbourgissa, Ranskan ja Saksan rajalla sijaitsevassa Euroopan pääkaupungissa. Siellä sijaitsevat Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti sekä monet muut keskeiset eurooppalaiset instituutiot.

Euroopan parlamentin toimintaan liittyvällä opintomatkalla etsin vastausta myös siihen, miksi Strasbourg on Euroopan pääkaupunki. Pääkaupungin asemasta seuraa muun muassa se, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselin sijaan noin kerran kuukaudessa Strasbourgissa.

Haen sateelta suojaa kaupunkikierrokseni lähimmästä kirkosta. Luterilainen Saint-Pierre-Le-Jeunen kirkko sijaitsee Strasbourgin keskustassa.

Tapaan koleassa kirkossa vapaaehtoisena päivystäjänä toimivan ja Lundissa teologian tohtoriksi väitelleen strasbourgilaisen Remi Kickin. Hän toimii myös kaupungissa oppaana.

Remi Kickin sukuhistoria avaa osaltaan sitä, miksi Strasbourg on Euroopan pääkaupunki. Rajalla sijaitseva Strasbourg on kuulunut välillä Saksaan ja välillä Ranskaan, nyt toisen maailmansodan jälkeen jälleen Ranskaan.

– Yksi isoisoäideistäni syntyi Strasbourgissa Napoleon III:n aikana, mutta hänen avioituessaan kaupunki oli sodan seurauksena siirtynyt osaksi Saksaa. Hänen poikansa syntyi ja avioitui Saksan vallan aikana, mutta lapsenlapset syntyivät Strasbourgissa Ranskan kolmannen tasavallan aikana.

Nämä lapsenlapset olivat aikuistuttuaan saaneet ammattikoulutuksensa Saksan Kolmannen valtakunnan aikana.

– Isoisoisoäitini oli vielä elossa, kun hänen ensimmäinen lapsenlapsenlapsensa syntyi toisen maailmansodan jälkeen takaisin Ranskaan liitetyssä Strasbourgissa.

Ranskan puoleisessa Alcasessa sijaitseva kaupunki on ollut myös keskeinen reformaatioon liittyvä kaupunki.

Uskonnollisen monimuotoisuuden ja historian seurausta on se, että edelleenkin Strasbourgin kaupunki maksaa palkat katolisen ja luterilaisen kirkon papeille sekä rabbeille.

Ernest Bevin toimi toisen maailmansodan jälkeen Britannian ulkoministerinä. Aikanaan hän ehdotti Strasbourgia Euroopan pääkaupungiksi.

PYYDÄN REMI Kickiä kertomaan, mihin viiteen paikkaan Strasbourgissa hän veisi minut ymmärtääkseni paremmin sitä, miksi hänen kotikaupunkinsa on Euroopan pääkaupunki.

– Ensiksi veisin sinut Ernest Bevinin sillalle, josta aukeaa näköala Euroopan parlamenttiin, Euroopan neuvostoon sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kyseisissä rakennuksissa tehdään iso osa Eurooppaa koskevista päätöksistä.

Ernest Bevin toimi toisen maailmansodan jälkeen Britannian ulkoministerinä. Aikanaan hän ehdotti Strasbourgia Euroopan pääkaupungiksi, koska hänen mukaansa kaupunki symboloi toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa syntynyttä sovintoa.

Toisena kohteena Remi Kick veisi minut Tasavallan aukiolle, aikaisemmalta nimeltään Keisarinaukio. Sen varrella on Euroopan vanhin yhä toimiva kansainvälinen hallintovirasto. Vuodesta 1815 toiminut virasto ohjaa Rein-joella tapahtuvaa liikennöintiä.

– Kyseinen virasto on varhainen malli kansainvälisestä yhteistyöstä. Reinjoki on edelleen merkittävä länsieurooppalainen kuljetusväylä, Kick sanoo.

Euroopan tulevaisuus on eurooppalaisten itsensä käsissä.

KOLMANNEKSI REMI Kick veisi minut Strasbourgin katedraalin aukiolle. Katedraalia ympäröivät rakennukset ovat osaltaan eurooppalaista historiaa, koska niissä on toiminut jo keskiajalla muun muassa taiteilijoiden ja käsityöläisten koulutuskeskuksia.

Goottilaista arkkitehtuuria edustavan katedraalin rakentaminen alkoi 1100-luvulla. Aikanaan se oli Euroopan korkein rakennus. Rakennus on täynnä lasimaalauksia ja muita yksityiskohtia. Kirkosta löytyy esimerkiksi 1500-luvulla rakennettu astronominen kello. On huikeaa ajatella, että se on mitannut aikaa jo 500 vuotta.

Strasbourgissa pidetään vuosittain paikallisten sekä turistien suosimat joulumarkkinat, joita on järjestetty 1500-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2018 joulumarkkinoilla tehtiin terrori-isku, kun ääri-islamilainen Cherif Chekatt tappoi viisi ihmistä ja haavoitti yhtätoista.

Neljäs paikka, jonne Remi Kick veisi minut, on Gutenbergin aukio, jossa sijaitsee Johannes Gutenbergin patsas.

Gutenberg asui nuoruudessaan Strasbourgissa. Siksi kaupunki liittyy keskeisesti kirjapainotaidon syntymiseen. Kaupungissa alettiin painaa Euroopan ensimmäistä sanomalehteä vuonna 1609.

– Kirjapainotaidon myötä uskonpuhdistus levisi nopeasti, mutta niin alkoivat levitä myös propaganda sekä ennakkoluuloiset ja vaaralliset väitteet muista ihmisistä.

VIIDES PAIKKA Kickin listalla on kirkko jossa tapaamme, nyttemmin luterilainen Saint-Pierre-Le-Jeune. Tämä mittasuhteiltaan suuri, mutta rapistunut kirkko kertoo osaltaan kaupungin historiasta.

Keskiajalla rakennettu kirkko luovutettiin protestanteille 1500-luvulla. 1600-luvulla kirkkotila jaettiin katolilaisten ja luterilaisten kesken. Ranskan vallankumouksen jälkeen se toimi viljavarastona ja armeijan lihavarastona, kunnes se luovutettiin jälleen kahden kirkkokunnan pyhätöksi.

Kaupunki omistaa kirkon, mutta sillä ei ole varoja sen ylläpitoon. Kirkossa käy vuosittain reilut satatuhatta vierailijaa, heidän lahjoituksillaan kirkkoa ei saada kunnostettua. Vajaan kilometrin päässä olevassa katedraalissa käy vuosittain yli kaksi miljoonaa vierailijaa.

Remi Kickin mukaan ilmastonhmuutos on lisännyt sadepäivien määrää Strasbourgissa. Kosteus vaurioittaa entisestään kirkon sisätiloja.

Nykyisin kirkossa vietetään luterilaista jumalanpalvelusta joka viikko saksaksi ja ranskaksi. Joskus vietetään yhteisiä jumalanpalveluksia katolilaisten kanssa.

KORJAUSTA TARVITSEVA, mutta pitkän ja monivaiheisen historian omaava Saint-Pierre-Le-Jeunen kirkko on kuva Euroopasta. Myös siksi, että kirkossa olevasta vanhasta seinämaalauksesta löytyy yhtenäisen Euroopan idea.

Tässä Carl Schäferin vuonna 1890 maalaamassa seinämaahlauksessa eri kansakuntien lippuja kantavat henkilöt ratsastavat kohti ristiä. Remi Kick kiinnittää huomioni siihen, ettei henkilöillä ole lainkaan aseistusta.

– Taiteilija näki jo ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan valtioiden edustajien kulkevan yhdessä samaan suuntaan ilman aseistusta. Tästä näystä tuli hetkeksi totta, mutta nyt se on jälleen uhattuna, Remy Kick sanoo.

Hän näkee kuitenkin myös toivon merkkejä.

– Olen opiskellut teologiaa Strasbourgissa ja väitellyt teologian tohtoriksi Lundissa Ruotsissa. Näen toivon merkkinä sen, että yhä useampi opiskelija opiskelee ulkomailla muun muassa Erasmus-ohjelman kautta.

Strasbourgin yliopistossa on yhteensä 52 000 opiskelijaa, joista noin viidennes on ulkomaalaisia.

Remi Kickin mukaan Euroopan tulevaisuus on eurooppalaisten itsensä käsissä.

– Yksi tapa vaikuttaa tulevaisuuteen on äänestää EU-vaaleissa Eurooppa-myönteistä puoluetta.

Hän sanoo pitävänsä tärkeänä kirkkojen roolia ihmisoikeuksien, demokratian ja laillisuuden vahvistamisessa.

– Niiden säilyminen ei ole itsestään selvyys.

Hän sanoo, ettei kaikkien inhimillisten pyrkimysten tavoin Eurooppakaan ole vielä tullut valmiiksi.

– Euroopan Unionilla on monia samankaltaisia kysymyksiä ratkottavanaan yhtenäisyytensä eteen kuin kirkkokunnilla on ekumeenisissa pyrkimyksissään, Remi Kick sanoo.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä