Mikkelin tuomiokirkko on suljettu yleisöltä ja kirkkoa tyhjennetään peruskorjausta varten. Ensimmäisessä vaiheessa kirkon sisäpuolisten osien peruskorjaus aloitetaan jo tämän vuoden aikana. Julkisivun, vesikaton ja piha-alueiden muutostyöt ajoittuvat ensi vuoteen.

Muutostöissä vähennetään penkkien määrää kirkkosalissa. Kirkkosalin takaosaan rakennetaan monitoimitila, joka toimii myös paikkana lapsille. Monitoimitilaan rakennetaan ikkunat niin, että lapset näkevät kirkkosaliin. Vanhemmat voivat istua monitoimitilan vieressä ja seurata lasten toimintaa. Monitoimitilan läheisyyteen rakennettava inva-wc toimii myös lastenhoitohuoneena.

Museovirasto on edellyttänyt, että kirkkosalin takaosan uudet rakenteet tulee toteuttaa niin, että ne istuvat kirkkosalin arkkitehtuuriin ja toisaalta erottuvat uutena kerrostumana. Kirkkosalin tunnelman säilyttämiseksi tilojen tulee sijaita symmetrisesti takaosassa. Lisäksi näkyvien uusien valaisimien tulee olla ”vähäeleisiä”.

Kirkkosalin uudet väliseinät toteutetaan kevytrakenteisina, koska lattiarakenne ei kestä tiilimuurausta. Museovirasto on hyväksynyt ratkaisun, vaikka esittikin ensin väliseinien muuraamista kalkkihiekkatiilestä.

Alun perin suunnitelmiin kuului myös seinäpenkkien purkaminen mutta museoviraston kielteisen lausunnon jälkeen osa niistä säilytetään. Seinäpenkkien vähentämisellä pyritään lisäämään kirkon esteettömyyttä.

Kirkkosalin lattiapinta uusitaan ja salin rapatut seinäpinnat uusitaan. Lisäksi sakaristossa ja kellaritiloissa tehdään toiminnallisia parannuksia. Tekniset järjestelmät uusitaan ja ilmanvaihtojärjestelmä kunnostetaan.

Kirkon julkisivuun ei tule muutoksia. Ulkoseinien tiiliä uusitaan ja korjataan ja samalla parannetaan sadeveden ohjautumista pois rakenteista. Piha-alueelta poistetaan autopaikat ja asfalttipinta uusitaan. Ulkovalaisimia modernisoidaan.

Mikkelin tuomiokirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko on valmistunut vuonna 1897 ja se edustaa tyyliltään puhdaspiirteistä suomalaista uusgotiikkaa. Kirkon alttaritaulun (Ristiinnaulitseminen) on maalannut taidemaalari Pekka Halonen vuonna 1899.

Kirkkorakennus on suojeltu vahvimmalla mahdollisella tavalla: kirkkolailla, maakuntakaavalla ja asemakaavalla.

Lue myös:

”Monet eivät usko että täällä on huone” – Kotimaa kurkisti remonttiin menevän Turun tuomiokirkon yleisöltä suljettuihin tiloihin