Mikkelin hiippakunnan piispanvaalin neljä ehdokasta vastasivat Kotimaan kolmeen yhteiseen sekä yhteen kunkin ehdokkaan vaalivideon pohjalta tehtyyn kysymykseen. Vastaukset on julkaistu ehdokkaiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Ehdokkailta kysyttiin:

1) Mitä ovat Mikkelin hiippakunnan alueella asuvien ihmisten sellaisia erityiskysymyksiä, jotka vaikuttavat piispan työhön?

2) Mikä on suhteesi Raamattuun?

3) Pitääkö mielestäsi myös samaa sukupuolta olevat vihkiä avioliittoon kirkollisesti?

Teologian maisteri, rovasti Pekka Huokuna, 62, työskentelee Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. Kuva: Jonne Vaahtera

PEKKA HUOKUNA

1) Väestökehitys ja ikärakenne: Väki tulee edelleen vähenemään ja toisaalta tapahtuu muuttoa kasvukeskuksiin. Seurakuntien työntekijäresurssien käytössäkin on tärkeää toimia todellisten tarpeiden mukaan. Piispa voi rohkaista tietoperustaiseen työn suunnitteluun, johtamiseen ja resurssien kohdentamiseen.

Itärajan läheisyys vaikuttaa Mikkelin hiippakunnan seurakuntien toimintaympäristöön monin tavoin. Taloudellisen toiminnan hiipuminen rajan sulkeutumisen vuoksi on vaikeuttanut monien yritysten toimintaa. Toisaalta Venäjällä syntyneiden määrä on aika suuri, lisäksi ukrainalaisten pakolaisten määrä on ollut kasvussa. Piispalla on mahdollisuus vaikuttaa myönteiseen kehitykseen paitsi julkisten puheenvuorojen kautta myös toimimalla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Harvaanasutun maaseudun ongelmat sekä muutenkin yleistyvä yksinäisyys kutsuvat kirkkoa myös toimiin yhdessä muiden kanssa. Hiippakunnan alueella on useiden herätysliikkeiden aktiivista toimintaa. Piispaa saatetaan tarvita etsittäessä yhteistä linjaa kirkon vaikeiden kysymysten käsittelyssä.

2) Raamattu on minulle ennen kaikkea hengellisen elämän hoitamisen väline. Olen tehnyt aikanaan graduni raamattukäsityksestä ja pohtinut sitä muutenkin. Näen Raamatun kirkon yhteisen jumalanpalveluselämän osana ja pidän sen lukemista tärkeänä. Pyrin itse lukemaan Raamattua osana omaa uskonelämääni. Määrä vaihtelee, mutta yhteys Raamattuun on minulle merkittävä.

3) Edustan avioliittokysymyksessä kirkon virallista kantaa. Toisaalta suuri osa kirkon jäsenistä hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen ja tämäkin on otettava vakavasti. Olisi tärkeää, että mahdolliset muutokset asiassa tehdään yhteisillä päätöksillä.

Vaalivideossasi puhut sen tärkeydestä, että evankeliumi tulkitaan tälle ajalle. Miten piispana voit vaikuttaa siihen?

Yhtäältä itse avaamalla sitä, mitä evankeliumi tänään mielestäni tarkoittaa, toisaalta rohkaisemalla pappeja ja muita sananjulistajia näkemään vaivaa voidakseen tuoda ikiaikaisen sanoman tämän ajan ihmisille sellaisella kielellä että se ymmärretään.

Teologian tohtori, dosentti ja kirkolliskokousedustaja Sammeli Juntunen, 58, on Savonlinnan kirkkoherra. Kuva: Savonlinnan seurakunta

SAMMELI JUNTUNEN

1) Venäjän kehitys huolettaa, erityisesti hiippakunnan itäosan ihmisiä. Hiippakunnassamme on paljon muuttotappioalueita. Varsinkin haja-asutusalueilla se lisää yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. Ikärakenne on epäsuotuisa, kouluja lakkautetaan. Monin paikoin työllistymismahdollisuudet ovat heikot.

Piispan mahdollisuudet vaikuttaa tällaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ovat rajalliset. Silti piispan eräänä tehtävänä on luoda sellaista henkeä, että näistäkin vaikeuksista selvitään yhdessä ja Jumalan avulla. Piispa voi myös kannustaa seurakuntia yhteisöllisempään toimintakulttuuriin.

2) Luen Raamattua joka aamu matkaevääksi ja noin kerran viikossa otan enemmän aikaa sen kunnolliseen mietiskelyyn. Ilman sitä en pysy toimintakuntoisena. Raamattu ei ole pelkästään ihmisten sanaa Jumalasta, vaan myös Jumalan sanaa, jossa Herra itse puhuu meille. Siinä on lupauksia, joiden kautta me ”tulemme osallisiksi jumalallisesta luonnosta”. (2. Piet. 1). Olen miettinyt paljon sitä, kuinka tämän voi nykypäivänä ymmärtää joutumatta fundamentalismiin. Rakastan Raamatun opettamista ja olen pitänyt satoja raamattutunteja.

3) Ei pidä. Kantani perustuu Raamattuun, kirkon perinteeseen ja järkeen. Yhden miehen ja yhden naisen uskollinen parisuhde eli avioliitto on ihmisyyden kannalta tärkeä instituutio.

Vaalivideossa sanot, että kirkkoa uhkaa Sanoman jääminen sivuun. Miten piispana vähennät tätä uhkaa?

Kertomalla julkisuudessa, miksi kirkon sanoma Kristuksesta ei ole ylhäältä päin puhumista eikä patriarkalismia. Innostamalla hiippakuntani pappeja pohtimaan sanoman ymmärrettäväksi tekemiseen liittyviä teologisia ja retorisia kysymyksiä. Pitämällä esillä luonnollista teologiaa eli sitä, että Jumalan olemassaolo on järjellisestikin varteenotettava mahdollisuus. (Tällä ei pystytä todistamaan Jumalan olemassaoloa, mutta pystytään ehkä tekemään kirkon sanomaa ymmärrettävämmäksi julkisuudessa.)

Teologian tohtori Mari Parkkinen, 51, on Imatran kirkkoherra.
Kuva: Kari Rossi

MARI PARKKINEN

1) Mikkelin hiippakunnassa on isoja kaupunkiseurakuntia ja pieniä maalaisseurakuntia neljän maakunnan alueella. Pienten seurakuntien omaleimainen seurakuntaelämä on tärkeätä säilyttää ja taata niille riittävät toimintaedellytykset, kun seurakuntien resurssit vähenevät. Meidän hiippakunnassamme on myös usean herätysliikkeen vireää toimintaa ja piispan on tärkeä olla sillanrakentaja.

2) Raamattu on minulle Jumalan sanaa, jonka ihminen on tallentanut tietyssä ajassa ja paikassa. Sen sanoma on korkein uskonelämän auktoriteetti. Itselleni Raamattu ei kuitenkaan ole biologian, lääketieteen eikä luonnontieteen kirja, vaan ennen kaikkea Jumalan suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi. Raamattu ohjaa hyvään elämään ja avaa näkymän ikuiseen elämään. Ajattelen, että kaikkien on hyvä lukea ja tutkia Raamattua.

3) Arvostan avioliittoa. Minusta on tärkeää, että ihmiset haluavat sitoutua toisiinsa ja jakaa elämänsä. Molemmissa leireissä tuntuu unohtuvan se, että kirkkoon ei tulla sukupuoli tai seksuaalisuus edellä vaan sielu edellä. Suomen laki turvaa yhtäläisen avioliitto-oikeuden ja kirkkojärjestyksemme takaa sen, että kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista. Jumalan luomina ja lunastamina olemme yhdenvertaisia. Toivon, että kirkossa voitaisiin vihkiä samaa sukupuolta olevat parit.

Vaalivideossa puhut moniäänisyyden ja erimielisyyden hyväksymisestä. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kukaan kristitty tai kirkkokunta ei voi omistaa Jeesusta ja uskon salaisuutta. Kristityt elävät sovitetussa erilaisuudessa ja moninaisuudessa, koska Kristus on kantanut ihmiskunnan synnin ristille. Hän yhdistää silloinkin, kun ihmiset pyrkivät erottamaan. Meillä toimii jo nyt hiippakunnassa useita herätysliikkeitä, joiden opilliset painotukset ovat erilaisia. Kirkon yhteinen usko eli uskontunnustus, sakramentit ja messu yhdistävät meitä, vaikka koemmekin uskon sisällöt hieman eri tavoin.

Teologian tohtori, dosentti Pekka Särkiö, 60, siirtyi alkuvuodesta kenttäpiispan tehtävistä Kangasniemen vt. kirkkoherraksi. Kuva: Jussi Hiltunen

PEKKA SÄRKIÖ

1. Vahvuuksia ovat juureva hengellisyys, aktiivinen toiminta ja yhteisöllisyys sekä kokemus selviytymisestä yli vaikeiden aikojen. Rajan läheisyys ja turvallisuustilanne vaikuttavat mielialoihin. Haasteita ovat ikääntyvä väestö, muuttoliike etelään, työnsaannin vaikeudet sekä maatalouden kannattavuusongelmat. Kuolleisuus Mikkelin hiippakunnassa on maan korkeinta. Päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat nostavat sitä. Monien seurakuntien talous- ja henkilöstötilanne on vaikea. Keskinäinen yhteistyö on mahdollisuus.

2) Luen Raamattua säännöllisesti rukoillen ja Jumalan tahtoa etsien. Saan siitä uutta voimaa uskolle. Haluan edistää Raamatun lukemista, kuten toimiessani Pipliaseuran puheenjohtajana. Jumala ilmoittaa itsensä Raamatun sanan kautta. Uskon peruskysymyksissä Raamattu on selkeä. Jumalan pelastustyö Kristuksessa ohjaa Raamatun tulkinnassa. Raamattua on osattava tulkita tälle ajalle niin, ettei etäännytä sen sanomasta.

3) Kirkon avioliittokäsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen, jolloin samaa sukupuolta olevia ei tulisi vihkiä kirkollisesti. Kirkolliskokous voi muuttaa sitä määräenemmistöpäätöksellä. Itse olen kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla. Asia on vaikea ja koskettaa monia omakohtaisesti. Samanaikaisesti pitäisi noudattaa kirkon yhteistä päätöstä ja tunnustaa kaikille kuuluva ihmisarvo. Itse haluan toimia sen hyväksi, että mahdollisimman monet voisivat tuntea kirkon omakseen ja kirkko pysyisi koossa.

Vaalivideossa sanot olevasi perinteinen mutta uudistushenkinen. Miten se näkyy piispana?

Olen perinteinen kirkon sanoman sekä arvojen osalta. Uudistushenkisyys näkyy pyrkimyksessäni muokata kirkon toimintaa ja rakenteita niin, että kirkon sanoma tavoittaisi kaikenikäiset ja vapaaehtoisten arvostus näkyisi toiminnassa. Kirkko elää ihmisten kanssa. Siksi on otettava todesta ajasta nousevat kysymykset, kuten yksinäisyys, mielenterveys ja luonnon kestokyky.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!