Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen pitää Suomen uskonnonvapaustilannetta hyvänä, mutta hän on huolestunut mielipiteenvapauden tulevaisuudesta.
– Tällä hetkellä esimerkiksi moni ei uskalla yksityisesti tai julkisesti sanoa kannattavansa avioliittoa ainoastaan miehen ja naisen välisenä liittona, tai pitävänsä homosuhteita vääränä. He pelkäävät joutuvansa vihan kohteeksi, Tuovinen sanoo.
Tällainen on Tuovisen mielestä huono merkki keskustelun avoimuudesta ja mielipiteen ilmaisun vapaudesta. Kirkon olisikin hänen mukaansa puhuttava uskostaan ja elämästään rohkeasti julkisuudessa, sillä jos se ei tee sitä, kirkon ja kristinuskon asemaa julkisuudessa pyritään kaventamaan.
– Tila on otettava itse eikä saa suostua marginaaliin.
Tuovinen osallistuu tuhansien muiden tavoin eilen Ryttylässä alkaneille Kansanlähetyspäiville. Päivien tunnus on ”Uskon puolesta”.
Lähetysjärjestön talous on nyt tiukilla
Kansanlähetys on yksi viidennen herätysliikkeen järjestöistä ja yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Sillä on maailmalla tällä hetkellä runsaat 60 lähetystyöntekijää Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa.
Kotimaassa Kansanlähetys tekee työtä sekä itsenäisesti että yhteistyössä seurakuntien kanssa.
Lähetysjohtaja Tuovisen mukaan hänen järjestönsä suhteet seurakuntiin, hiippakuntiin ja muihin järjestöihin ovat hyvät.
– Kansanlähetyksessä on koko historian ajan keskusteltu lähetystyön ja kotimaan työn välisestä painotuksesta. Viime vuosikymmeninä olemme painottaneet lähetystyötä, mutta nyt Suomen uudelleen evankelioiminen yhdessä seurakuntien ja järjestöjen kanssa vaatii suurempaa panostusta, Tuovinen linjaa.
Kansanlähetyksen taloustilanne on monien muiden kristillisten järjestöjen tavoin ollut viime vuosina vaikea. Tilinpäätös on turhan usein ollut punaisella. Syynä ovat Tuovisen mukaan varsinkin henkilöstökulujen nouseminen monilla lähetysalueilla: lähetystyö on siis kallistunut.
– Viime vuoden tilinpäätös oli yli 400 000 euroa miinuksella. Tavoite on, että ensi vuonna toiminnallinen tulos saadaan lähelle nollaa.
Sen sijaan Kansanlähetyksen kotimaan työssä kulupuoli on pysynyt hallinnassa.
– Kokonaisuus on kuitenkin sellainen, että se kauan odotettu nollatulos viipyy. Jatkossa haluaisimme käyttää esimerkiksi testamenttituloja myös erilaisiin investointeihin lähetyskentillä ja kotimaassa. Nyt ne menevät toimintakuluihin, Tuovinen sanoo.
Lähetystyö uhkaa vaihtua kansainväliseksi auttamiseksi
Lähetystyö ja sen rahoittaminen kirkon verovaroilla on ollut 2000-luvulla ajoittain kiihkeän keskustelun aihe. Tuovinen ennustaa, että lähivuosina kirkon lähetysjärjestöt jatkavat kirkon lähetystyön toimijoina.
– Toivon, että lähetysjärjestöt toteuttavat yhdessä uusia avauksia alueilla, joissa ei ole vielä kristillistä todistusta ja joista puuttuu luterilainen kirkko.
Tuovinen arvioi myös, että kirkon lähetystyössä tulee olemaan erilaisia painotuksia
– Kansanlähetyksenkin lähetystyössä on diakoninen ulottuvuus, mutta haluamme painottaa evankeliumin julistamista, ihmisten kutsumista Jeesuksen yhteyteen ja luterilaisten seurakuntien perustamista lähetystyössämme. Tämä on seurausta siitä, että uskomme, että pelastus on vain Jeesuksessa Kristuksessa eikä missään toisessa maailmankatsomuksessa tai uskonnossa.
Kirkon lähetystyön taivaalla on Tuovisen mukaan nähtävissä myös tummia pilviä.
– Lähetystyön uhkana on, että evankeliumin julistaminen vaihtuu kansainväliseen auttamiseen. Maailmassa on kuitenkin satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Raamatun ilmoittamasta Jeesuksesta. Evankeliumin julistamisen tarve on valtava.
Lähetystyö on Tuovisen mielestä antamista ja saamista. Globaalissa kristillisyydessä suomalaisella herätyskristillisellä Kristus-keskeisellä ristinteologialla on hänestä paljon annettavaa muille kristityille ja kirkoille.
– Mutta on meillä myös opittavaa muilta kirkoilta kirkon kasvusta ja karismaattisuudesta.
Tuovisen mukaan Kansanlähetyksen kautta maailmalle lähtemiseen halukkaita nuoria ja aikuisia olisi paljon. Sen sijaan ongelma on uusien lähettäjien, eli lähetystyön rahallisten tukijoiden saaminen.
– Haluaisimme kasvattaa lähetystyöntekijöiden määrää, jos vain saamme enemmän seurakuntia ja yksittäisiä kristittyjä lähetystyöntekijöidemme taakse, Mika Tuovinen sanoo.
Kuva: Anne Lepikko
Lue myös: Juha Seppo: Eurosekularistien ei pidä yksin sanella uskonnonvapauden sisältöä