Satakuntalaisen Merikarvian seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Leena-Sisko Vanhatalo, 67, on nähnyt luottamushenkilön tehtäviä pidemmällä aikavälillä. Yhtäjaksoisesti hänellä on menossa kolmas valtuustokausi, mutta hän oli mukana kirkkovaltuustossa myös 1980-luvulla.
Puheenjohtajan mukaan luottamushenkilön on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuutta.
– Se on kaikkien tärkeintä. On myös kyettävä näkemään kokonaisuus ja katsottava asioita laajalla näkökulmalla. Tehtävässä auttavat kuuntelevaiset korvat, Vanhatalo toteaa.
Valtuuston puheenjohtaja kantaa huolta seurakunnan henkilökunnan jaksamisesta.
– Henkilökuntaa on tuettava heidän työssään. Olemmekin joka vuosi varanneet talousarvioon määrärahan erilaiseen virkistystoimintaan.
– Henkilökunnasta on myös kaksi edustajaa mukana työhyvinvointiprojektissa. He välittävät saamaansa tietoa ja näkemystä muille työntekijöille, jolloin hyödystä saadaan moninkertainen, Vanhatalo kertoo.
Mahdollisista seurakuntaliitoksista on keskusteltu
Merikarvian seurakunnassa puhuttavat monet asiat, esimerkiksi mahdolliset seurakuntaliitokset.
– Jatkamme ainakin vielä itsenäisenä seurakuntana, eikä mistään liitoksesta ole tietoa. Asiasta on kuitenkin keskustelu paljon muun muassa naapuriseurakuntien kanssa.
Satakuntalaisseurakunnassa on tehty investointeja, joista viimeisin valmistuu tänä syksynä.
– Kyseessä on siunauskappelimme remontointi. Uusimme siellä muun muassa pohjakerroksessa olevia kylmätiloja.
Lähivuosien suunnitelmissa on vuonna 1899 valmistuneen, 2400-paikkaisen puukirkon sisä- ja ulkomaalaus.
– Kyseessä on erittäin kallis projekti. Apua saamme seurakunnan metsäomaisuudesta, jota ilman maalausta olisi turha edes suunnitella, Vanhatalo kertoo.
Yksi päänvaiva pienessä seurakunnassa on nuoremman väen aktivointi.
– Sama ongelma on varmasti monessa muussakin seurakunnassa. Kun keksisikin jonkun idean, millä kiireisiä vuosia elävät saataisiin mukaan toimintaan laajemmassa määrin.
Lähetys lähellä sydäntä
Leena-Sisko Vanhatalo on aktiivinen lähetysasioissa. Hän kuuluu myös Merikarvian seurakunnan lähetystyön toimintaryhmään.
– Sain kipinän lähetystyöhön, kun porilaiset Maija ja Jaakko Mäkelä olivat lähetystyössä Thaimaassa. Sama kipinä on siirtynyt tyttäreeni, joka on toiminut kehitysyhteistyössä muu muassa Bangladeshissa.
Vanhatalo kerää lähetystyölle varoja muun muassa leipomalla sekä hoitamalla kahvituksia.
– Koen toiminnan erittäin antoisana. Se on ajoittain myös väsyttävää, mutta silloin täytyy kuunnella omaa jaksamistaan.
Vanhatalo vaikuttaa kehitysyhteistyössä myös Martta-järjestön kautta.
– Martoissa kohdemaanamme on Kamerun. Pyrin tiedoillani auttamaan toimintaa eteenpäin sielläkin suunnassa.
Vapaa-aikaansa Vanhatalo viettää myös luonnossa.
– Siellä mieli rauhoittuu niin kokousten jälkeen kuin muulloinkin. Luonnossa saan akkuni ladattua, puheenjohtaja hymyilee.
Kuva: Leena-Sisko Vanhatalon kotialbumi