Tampereen piispa Matti Repo arvioi Saksan protestanttisten kirkkojen EKD:n juutalaislähetyksen lopettavan päätöslauselman takana olevan myös runsaasti Saksan historiasta nousevia ei-teologisia syitä.
EKD päätti synodissaan 9.11. päätöslauselmasta, jossa juutalaisten evankeliointi lopetetaan eikä kristityillä ylipäätään katsota olevan syytä kutsua juutalaisia Jumalan luokse, koska juutalaisilla on jo Israelille annetut Jumalan lupaukset.
Repo kommentoi EKD:n päätöstä Kotimaa24:n pyynnöstä.
Revon mukaan Saksan evankelisessa kirkossa on vuosikymmenten ajan käyty oman suhteen selvittämistä juutalaisuuteen nähden.
– Ymmärrettävästi siihen ovat vaikuttaneet Saksan historiasta nousevat, muutkin kuin teologiset syyt. Toisen maailmansodan aikana toteutettu juutalaisten kansanmurha on koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan pakottanut Saksan kirkkoja myös teologiseen itsekritiikkiin, Repo sanoo.
Tämä on näkynyt Revon mukaan monella tavalla. Yhtenä erikoisena esimerkkinä on kirkkovuoden päivä elokuussa, jota vietetään lähellä Jerusalemin temppelin tuhon muistopäivää ja jolloin luterilaisilla perinteisesti on ollut aiheena etsikkoaikoja.
– Sen on nähty vihjaavan juutalaisten olevan itse tuhoonsa syyllisiä ja siksi sitä onkin monissa Saksan maakirkoissa vietetty pikemminkin Israel-sunnuntaina, joka etsii yhdessä sovintoa ja toivoa, Repo sanoo.
Repo muistuttaa myös siitä, että kymmenkunta vuotta sitten Saksassa ilmestyi raamatunkäännös nimeltään Raamattu oikeudenmukaisella kielellä, jossa pyrittiin eroon juutalaisvastaisista sanamuodoista.
Reformaation merkkivuoden alkaessa on Saksassa myös nostettu esiin sitä, missä määrin Martin Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat sitoneet luterilaisia ja muita Saksan evankelisia. Aiheesta on käyty paljon sekä akateemista että populaaria keskustelua.
– Näkisin siis tuon EKD:n lähetysteologisen linjauksen olevan suhteessa tähän kehitykseen. Kuitenkin viime vuosikymmeninä ylipäätään on kristinuskon suhdetta juutalaisuuteen pohdittu syvemmin sukulaisuussuhteena kuin erottautumisena, Repo sanoo.
Tässä pohdinnassa tunnustetaan Revon mukaan, että ajanlaskun alun juutalaisuus oli monimuotoista ja kristinusko on kasvanut esiin niistä yhdestä.
– Toisaalta nähdään, että myös juutalaisuus on uskontona muovautunut roomalaisajan jälkeisessä diasporassa, saaden vaikutteita myös kristinuskosta.
”Aabrahamin jälkeläisille annettu on annettu lupaus”
Mitä itse EKD:n pohtiman kysymyksen sisältöön juutalaisten evankelioimisesta tulee, Revon mukaan on tietenkin niin, että Jumala ei peruuta lupauksiaan.
– Aabrahamin jälkeläisille on annettu lupaus, ja me liitymme tuohon lupaukseen Kristuksessa. Juuri Kristuksessa meille myös on annettu tehtäväksi julistaa evankeliumi kaikille kansoille. Meidän tehtävämme ei ole tietää, onko Jumalalla muita suunnitelmia Israelin pelastamiseksi kuin Jeesus Kristus. Uusi testamentti osoittaa Kristuksen tulleen myös juutalaisten pelastukseksi. Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille, Repo sanoo.
Juutalaisella kansalla on Aabrahamista alkaen ollut erityinen tehtävä Jumalan pelastustekojen historiassa. Siitä ei Revon mukaan kuitenkaan seuraa evankeliumin tarpeettomuus juutalaisille.
– Siksi kirkkomme ei ole kiistänyt juutalaislähetystyötä. Toinen kysymys on, millä tavoin todistaa Herran rakkaudesta uskottavalla tavalla kansalle, josta Herra itse on lähtöisin ja jota puolestaan Herran nimeen uskovat kansat ovat paljon piinanneet.
Repo painottaa sitä, että uskontodialogia käydään yhä enemmän sekä juutalaisuuden että islamin kanssa.
– Opettelemme tuntemaan toisiamme ja arvostamme toisissamme sitä, että palvelemme yhtä ja ainoaa Jumalaa. Keskinäisessä dialogissa annamme todistuksen uskostamme Jeesukseen Jumalan Poikana ja rakkaudessa osoitamme häneen kätkettyä Jumalan suunnitelmaa maailman pelastukseksi. Jos tällainen johtaa kääntymykseen Kristukselle kuuliaiseksi, se on Jumalan työtä.
Matti Repo on Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja. Suomen Lähetysseuralla on pitkä historia lähetystyössä Pyhällä maalla, joskaan se ei Revon mukaan juuri nyt käytännössä tee evankelioimistyötä juutalaisten keskuudessa vaan erilaisten maahanmuuttajaryhmien parissa.
– Lähetysseuran työyhteydessä toimi vielä joitain vuosia sitten messiaanisia juutalaisseurakuntia, mutta tämä yhteistyö on päättynyt. Päättymisen taustalla ei kuitenkaan ollut periaatteellista irtisanoutumista juutalaislähetyksestä, Matti Repo kertoo.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Saksalaiskirkko lopettaa juutalaislähetyksen – näin asiaa kommentoi Lähetysseuran Rissanen
Timo Vasko: Juutalaistenkin tie Jumalan luo käy Jeesuksen kautta