Malmin seurakunnassa Helsingissä laitettiin koko organisaatio uusiksi. Seurakuntapiirit lakkautettiin ja työt ja johtotehtävät jaettiin toisin. Hierarkiat murrettiin. Joillekin kappalaisille johtoaseman menetys on ollut hankala asia.
Seurakunnissa ja eri kirkollisissa instansseissa on jo parin vuosikymmenen ajan puhuttu työntekijöiden jalkautumisesta miettimättä tarkemmin, mitä se tarkoittaa ja millä resursseilla jalkautuminen toteutettaisiin.
Malmin seurakunta pyrkii saamaan säästöjä luopumalla viidestä seurakuntakodista, mutta samalla kehittämään toimintakulttuuriaan ja toimintaansa isoin muutoksin alueensa tarpeita vastaavaksi.
”Mitä monikerroksisempi organisaatio, sitä enemmän istutaan kokouksissa”
Seurakunta oli aikaisemmin jaettu kahdeksaan seurakuntapiiriin, joilla oli omat kirkot tai seurakuntakodit. Piirit olivat maantieteellisesti melko pieniä; seurakunnan alue on halkaisijaltaan vain reilu kymmenen kilometriä, linnuntietä mitattuna.
Elokuun ensimmäisenä päivänä piirit ja niiden piirineuvostot lakkasivat olemasta ja tilalle tuli jako kolmeen alueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen. Samalla työntekijäorganisaatio mullistui.
Piirejä johtivat kappalaiset ja muut työntekijät oli sijoitettu joko piireihin tai työaloihin. Piirit ja työalat muodostivat yhdessä matriisiorganisaation, joka tuotti palaveerausta ja byrokratiaa seurakunnallisen toiminnan kustannuksella. Menneinä vuosikymmeninä matriisiorganisaatio oli hyvinkin perustelu, mutta ajat muuttuvat ja myös organisaatiota täytyy uskaltaa päivittää.
– Jos piirin kappalainen halusi johonkin tapahtumaan toisen työalan työntekijän, hänen piti pyytää lupa toiselta johtavalta työntekijältä. Esimiesten toiminnallinen johtajuus oli haastavaa. Mitä monikerroksisempi organisaatio, sitä enemmän työntekijät istuvat kokouksissa tai neuvottelevat keskenään, Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka kertoo.
”Menkää siis ja tehkää paljon toimitiloja”
Useimmat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat tiukasti kiinni rakenteissa, jotka luotiin 1960- ja 70-luvuilla: seurakuntatalojen ja muiden hengellisten kokoontumistilojen verkostoissa sekä työaloissa, joilla ihmiset on jaettu lokeroihin iän, sosioekonomisen tilanteensa ja musikaalisuuden mukaan.
Kärjistäen ja jälkiviisaasti ajatellen tuon ajan versio lähetyskäskystä on kuulunut: ”Menkää siis ja tehkää paljon toimitiloja ja yrittäkää täyttää ne seurakuntalaisilla järjestämällä kerhoja, piirejä ja tilaisuuksia. Ja katso, kävijämäärät pysyvät tilastoissa maailman loppuun asti”.
– Perinteisesti seurakunnat ovat ensin rakentaneet taloja ja sitten miettineet, millä ne täytetään. Seurakunnissa myös työn suunnittelu on lähtenyt tiloista, Heikki Arikka toteaa.
Ihmisiä seurakunnan tiloihin kokoavan toiminnan aika on siinä mielessä ohi, että piirien ja kerhojen osallistujamäärät ovat kutistuneet varsin pieniksi. Käytännössä toimintaa on järjestetty pienille sisäpiireille, joihin muiden on voinut olla vaikea päästä sisään.
Organisaatio ja johtaminen täysin uusiksi
Kahdeksan seurakuntapiirin lakkauttamisen lisäksi Malmin seurakunnan työaloissa toteutettiin suuria muutoksia: kasvatuksen työalaan yhdistettiin kaikki kasvatukseen liittyvät työalat päiväkerhoista nuoriin aikuisiin.
Seurakunnan työntekijäorganisaatiota uudistettaessa erotettiin johtaminen virka-asemasta. Aiemmin piirien pomoina toimivat kappalaiset, mutta nyt työnjohdollisten esimiesten joukossa ei ole kuin yksi kappalainen.
Alueita johtaa kaksi seurakuntapastoria ja yksi kappalainen, kanttoreita johtaa kanttori ja koko kasvatustyötä nuorisotyönohjaaja, jonka alaisina on myös pappeja. Ainoastaan diakonian johtajakysymyksen ratkaiseminen on vielä kesken.
Kaikki johtamistehtävät ovat määräaikaisia. Ne täytettiin sisäisen haun kautta viideksi vuodeksi.
– Henkilöstötyöryhmä haastatteli hakijat ja teki seurakuntaneuvostolle ehdotukset, jotka se hyväksyi, Arikka kertoo.
Joillekin kappalaisille tai lähiesimiehelle johtamisaseman menetys on ollut hankala asia, ja kirkkoherra onkin joutunut keskustelemaan muutoksista ammattiliittojen edustajien ja parin juristin kanssa.
Kirkkoherran valtaa siirrettiin johtoryhmälle
Kirkkoherran valtaa on jaettu delegoimalla sitä johtoryhmälle. Johtoryhmään kuuluvat johtavat aluepastorit, kasvatuksen esimies, musiikkityön johtaja, tiedottaja ja tuleva diakonian johtaja. Johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa.
– Jos johtoryhmä äänestää minut kumoon, mennään johtoryhmän linjauksella eikä minun, kirkkoherra Arikka kertoo ja epäilee, ettei vastaavaa johtoryhmää ole missään muussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.
Luottamushenkilöorganisaatioon ei ole tehty muutoksia, koska sen kokoonpanon määrittelevät kirkkolaki ja kirkkojärjestys.
”Olen kiitollinen luottamushenkilöiden rohkeudesta”
Heikki Arikka kertoo, että seurakunnan luottamushenkilöt ovat olleet innokkaasti suunnittelemassa ja toteuttamassa työntekijäorganisaation muutosta.
– Seurakuntaneuvostolla on ollut asenteena, että nyt tehdään! Aloimme miettiä eri vaihtoehtoja viime syksynä ja lähdimme liikkeelle isosta kuvasta: tuonne me haluamme, Arikka kertoo.
Johtosäännöt, työnkuvat ja palkat ovat vielä osittain työn alla, mutta se ei ole ollut päätöksenteon esteenä.
– Kokeillaan, tehdään virheitä ja korjataan niitä, ei tämä organisaatio niin vakava asia ole, etteikö sitä voisi välillä muuttaa ja päivittää. Olen todella kiitollinen Malmin luottamushenkilöille rohkeudesta ja uudistumishalukkuudesta. Arikka sanoo.
Arikan mielestä seurakuntien toiminnan sisältö on yleensä seurausta johtosäännöistä, vaikka johtosääntöjen tulisi olla seurausta toiminnasta.
Ostaripappi juttelee ja tarjoaa kahvia
Matalan hierarkian ja organisaation väljyyden ansiosta Malmin seurakunta pystyy reagoimaan asioihin paljon nopeammin kuin perinteisellä mallilla, jossa lähes kaikki tapahtuu toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden puitteissa eli noin 1,5 vuoden sykleillä.
Esimerkiksi kodittomien yö -tapahtuma organisoitiin alusta loppuun kolmessa päivässä ja parhaimmillaan asioita saadaan tapahtumaan muutamassa tunnissa.
– Organisaation pitää palvella päämäärää. Malmin seurakunnan tehtävänä on olla Kristuksen kasvoina kaikille sen alueella asuville. Luterilaisessa teologiassa kirkko on sitä varten, että ihmiset löytävät suoran suhteen Jumalan kanssa. Siihen ei tarvita välttämättä rakennuksia, Arikka korostaa.
Ketterä organisaatio mahdollistaa uudenlaiset toimintatavat. Tänä kesänä kahdella seurakunnan papilla oli pääasiallisena tehtävänään ainoastaan liikuskella ostareilla seurakuntalaisten keskuudessa – samaan tapaan kuin oppilaitos- ja sairaalapapeilla, jotka ovat jalkautuneet ihmisten keskelle jo kauan sitten.
– Seurakunnan työntekijöiden pitää mennä sinne, missä ihmiset luontaisesti ovat. Ei aina kannata kutsua ihmisiä kylään vaan mennä heille kylään. Ja jokaiselta ihmiseltä pitää voida kysyä: ”Mitä kuuluu?” Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, Arikka sanoo.
Eroon viidestä seurakuntakodista
Helsingin seurakuntayhtymä on velvoittanut kaikki seurakuntansa vähentämään kulujaan 15 prosentilla vuosien 2016–18 aikana, mutta ilman henkilöstövähennyksiä. Käytännössä säästöt on haettava rakennuksista.
Malmin seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti toteuttaa kaikki vähennykset kerralla, luopumalla kaikista viidestä seurakuntakodistaan sekä yhdestä kerhotilasta.
Muutokset on jo osin toteutettu: Malmin seurakuntakodille keskittynyt nuorten toiminta on kesän aikana siirtynyt Tapanilan kirkkoon ja Pukinmäen seurakuntakodin kaikki toiminta on siirretty omaan Portti -nimiseen kahvilatilaan.
Vuokratiloista seurakunta pääsee eroon purkamalla vuokrasopimuksen, mutta seurakuntayhtymän omistamien tilojen myynnistä ja mahdollisesta purkamisesta päättää seurakuntayhtymä.
Tapulin seurakuntatalo oli määrä tyhjentää syyskuun alkuun mennessä ja sen tilalle on etsitty edullisempaa kokoontumistilaa. Nyt on kuitenkin tehty uusi päätös, jonka mukaan toiminta Tapulissa jatkuu ensi toukokuuhun asti samoin kuin Siltamäen seurakuntakodissakin.
– Tapulin seurakuntatalolla on ollut käyttöä muutama tunti viikossa ja kuluja siitä on tullut 5 000 euroa kuukaudessa. Tällaiset rahat on syytä käyttää paremmin, Arikka pohtii.
Nyt seurakunnassa selvitetään, löytyisikö jostain ulkopuolista tukea, niin että näillä kahdella seurakuntakodilla voitaisiin jatkaa toimintaa toukokuun jälkeenkin.
Kuva: Matti Pirhonen
Juttuun lisättiin kello 13.30 tieto, että Tapulin seurakuntataloa ei olekaan tyhjennetty, vaan uuden päätöksen mukaan toiminta jatkuu siellä toukokuuhun saakka.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.