Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev esitti Kotimaan haastattelussa elokuussa Helsingissä vietetyssä Suomen kirkon lähetyskumppanuusneuvottelussa kritiikkiä Luterilaista maailmanliittoa (LML) ja sen työtä kohtaan. Laptev esimerkiksi sanoi Inkerin kirkossa ajateltavan, että ”LML on menettänyt teränsä ja sen agenda on hukassa. Puhutaan vain kaikenlaisesta tasa-arvosta ja niin edelleen. Mutta minusta ne eivät ole kirkon ydintehtävää”. Lisäksi hän valitteli sitä, että ekumeenisissa kokouksissa ei juuri kuule puhetta synnistä tai pelastuksesta: ”Jumalan sanasta nähdään näissä seminaareissa vain osa.”

– Tässä ei ole mitään uutta, LML:n teologi Sivin Kit kertoo Kotimaalle. Kritiikkiä on LML:ssä totuttu kuulemaan.

Sivin Kit on malesialainen teologian tohtori ja pappi. Hän toimii LML:n teologian, lähetyksen ja oikeudenmukaisuuden osaston (Department of Theology, Mission and Justice) johtajana. Hän haluaa perustella sitä, mikä LML on ja miten se toimii luterilaisten kirkkojen maailmanlaajuisessa yhteisössä.

– Aluksi sanoisin, että LML on kirkkojen kommuunio. Olemme 150 jäsenkirkkoa 99 maassa ympäri maailmaa. Etsimme mahdollisuuksia tehdä, harjoittaa ja elää teologiaa nykyajassa, Kit sanoo.

Kit korostaa, että LML:llä ovat tietysti sen juuret, neljä pilaria: teologia, missio, palvelu ja yhteys.

– Nämä neljä pilaria muodostavat LML:n, Kit sanoo.

Kieli, mitä LML työssään käyttää, ei Kitin mukaan ”ole tietenkään” seurakunnallista kieltä.

– Jos olen pappi, puhun tietysti sillä tavalla, mikä on relevanttia seurakuntalaisille. Mutta globaalina kommuuniona me artikuloimme teologiaa eri ulottuvuuksissa.

Kit ottaa esimerkiksi ”pelastuksen”. Windhoekissa 2017 järjestö otti hyvin selvän kannan: pelastus ei ole myytävänä.

– Se on toinen tapa puhua pelastuksen tärkeydestä, joka on juurtunut syvälle luterilaiseen teologiaan.

Toinen hyvä esimerkki on Kitin mielestä LML:n logo.

– Se perustuu Luther-ruusuun. Siinä meillä on luterilaisen teologian klassiset elementit. LML:n logo on kontekstualisoitu, moderni versio Luther-ruususta. Risti on selvästi keskellä. Lisäksi on eri elementtejä, jotka symbolissamme ilmaisevat LML:a.

Jos joku aasialainen esimerkiksi katsoo LML:oon, hän saattaa ajatella, että ”tämä on liian opillista eikä tarpeeksi käytännöllistä”

TEOLOGIAN ARTIKULOIMINEN tässä ei Kitin mukaan merkitse ainoastaan viittaamista menneisyyteen – joka toki on hänen mukaansa arvokas. LML on hänen mukaansa tuottanut jäsenkirkoille esimerkiksi reformaation juhlistamiseen tarkoitetun liturgian, joka korostaa vanhurskauttamista.

Hän viittaa myös yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisesta (1999) katolisen kirkon kanssa

– Kaikki tämä on teologista työskentelyä, jota ilmaistaan liturgiassa, julistuksissa ja ekumeenisissa suhteissa. Teologiaa siis ilmaistaan monissa eri ulottuvuuksissa.

Kit kertoo ymmärtävänsä, että joidenkin ihmisten mielestä, tiettyjen ”linssien” läpi katsottuna, nämä asiat voivat näyttää erilaisilta.

– Jos esimerkiksi odotetaan teologian ilmaisemista yhdellä tietyllä tavalla yli toisen tavan, sanokaamme eurooppalaisella tavalla eikä aasialaisella tavalla, hän tarkentaa.

Tällä Kit viittaa myös siihen, että kuulija voi ajatella, että puhe on asioista, jotka toki täytyy sanoa, mutta joita ei tule painottaa niin paljon.

– Jos joku aasialainen esimerkiksi katsoo LML:oon, hän saattaa ajatella, että ”tämä on liian opillista eikä tarpeeksi käytännöllistä”. Voi siis olla erilaisia näkökulmia.

Niinpä kritiikkiin vastattaessa on Kitin mukaan oltava kärsivällinen ja kysyttävä ensin, mistä ja miltä pohjalta kritiikki tulee. Esimerkkinä Kit kertoo saaneensa hiljattain eräältä jäsenkirkon edustajalta kritiikkiä, jonka mukaan LML ei ole kiinnostunut teologiasta ja keskittyy vain kehitysyhteistyöhön.

– Kuitenkin sen jälkeen kun hän oli osallistunut erääseen kokoontumiseemme, jossa teologian eri ulottuvuuksia koettiin yhdessä, hänem palautteensa oli: ”Ajatteluni on muuttunut.”

TÄLLÄ HETKELLÄ LML:n työssä keskitytään Kitin mukaan hänen osastossaan keskeisesti eräisiin tiettyihin teemoihin.

Ensimmäinen on teologinen koulutus. LML haluaa rakentaa ja korostaa teologista koulutusta eri konteksteissa. Asiassa on erilaisia haasteita laidasta laitaan ja ongelmien vaihtelu on alueellisesti suurta. Teologiset haasteet ja kysymykset ovat Kitin mukaan erilaisia riippuen siitä, ollaanko esimerkiksi Hongkongissa, Etiopiassa tai Brasiliassa.

– Monin paikoin kirkoillamme on paljon opiskelijoita, mutta heiltä puuttuu resursseja. Seminaareja pitää vahvistaa. Luennoitsijoita pitää tukea ja joskus he esimerkiksi tarvitsevat lisää väitöskirjan tehneitä opettajia. Joskus taas seminaareissa on kyllä asiantuntemusta, mutta opiskelijoita puuttuu tai on taloudellisia ongelmia.

LML:n erityispiirre on Kitin mukaan se, että se haluaa edistää globaalia teologista keskustelua.

– Mutta vastauksien pitäisi tietysti olla aina paikallisia ja paikallisten toimijoiden on etsittävä vastauksia siihen, miten he haluavat edistää asioita. LML haluaa tuosa näitä ihmisiä yhteen keskustelemaan siitä, miten he voivat tukea toisiaan.

Ylipäätään teologinen keskustelu on Kitin mukaan ”osa luterilaista dna:ta”.

Jotkut ihmiset sanovat, että ”LML ei puhu lähetyksestä!”. Mutta me emme ole lähetysjärjestö, Kit huomauttaa.

TEOLOGISEN KOULUTUKSEN ohella toinen iso kysymys LML:n työssä Kitin mukaan on, miten kirkon lähetys, missio, nykyään ymmärretään.

– Maailma on muuttunut. Mone kirkoistamme eivät ainoastaan lähetä lähetystyöntekijöitä, vaan ne ymmärtävät lähetyksen osaksi identiteettiään, joka heijastaa Jumalan lähetystä maailmassa.

Kitin mukaan LML haluaa kutsua eri lähetysjärjestöjä – kuten Suomen Lähetysseuraa – keskusteluihin, joissa valitut asiantuntijat pyrkivät löytämään tuoreita vastauksia maailman globaaleihin ja alueellisiin konflikteihin. Rauhasta on siis kysymys.

Kuvassa ovat myös kysymykset ilmastonmuutoksesta tai luterilaisesta identiteetistä.

– Jotkut ihmiset sanovat, että ”LML ei puhu lähetyksestä!”. Mutta me emme ole lähetysjärjestö, Kit huomauttaa. Lähetystyötähän tekevät kirkot ja lähetysjärjestöt.

LML siis tuo Kitin mukaan keskustelijoita yhteen, pohtimaan ja puhumaan lähetyksestä strategisessa mielessä.

– Teologian, lähetyksen ja oikeudenmukaisuuden osasto siis tekee työtään eri puolille verkostoituneesti. Tietenkin teologia on keskeistä, perustavaa laatua olevaa. Ja kun me teemme vaikuttamistyötä (advocasy), kyse on itse asiassa siitä, mikä on kirkon todistus julkisessa tilassa.

Edellinen on Kitin mukaan myös toinen tapa puhua siitä, mistä Luther puhui opettaessaan Jumalan kahdesta tavasta hallita maailmaa, siis regimenttiopista.

– Jotkut puhuvat Lutherin kahden hallintavallan (two kingdoms) opetuksesta. En itse oikein pidä siitä ilmaisusta, koska kyse on enemmän siitä tavasta, miten Jumala ohjaa maailmaa. Tämä on syvästi teologinen kysymys, mutta sitä ilmaistaan nyt uudella tavalla. Se on todellista diakonisesta työtä, todellista vaikuttamistyötä ja myös todellista teologisesta reflektiota. Tuomme julkisen teologian esimerkiksi lähelle vaikuttamistyötä, Kit sanoo.

KOLMANTENA KESKEISENÄ LML:n työsarkana Kit mainitsee kirkon julkisessa tilassa ja erityisesti rauhantyön. Hän antaa kaksi esimerkkiä.

– Esimerkiksi Ukraina. Sodan alkamisesta lähtien LML on tehnyt diakonista ja humanitaarista työtä. Mutta olemme konsultoineen kirkkoja myös pakolaiskysymyksissä. Miten huolehdimme heistä pastoraalisesta ja hengellisesti?

Lisäaiheita tässä tematiikassa ovat Kitin mukaan myös julistus, diakonia ja teologinen reflektio LML:n rauhantyössä.

– Mutta kyse ei ole vain siitä, miten olla rauhanrakentaja. Kyse on myös teologiasta. Jeesus Kristus on tässä esimerkki.

Kit palaa vielä teologiseen työhön. LML:llä alkaa ensi vuonna oppimisprojekti ristin teologiassa.

– Kyse on Augsburgin tunnustuksen relevanssista. Se kytkeytyy työhön, jota olemme jo tehneet: mitä tarkoittaa olla luterilainen? Tai mitä ovat luterilaiset identiteetit?

Kit mainitsee esimerkkinä, että hän itse on aasialainen, Malesiasta.

– Millä tavalla olen luterilainen Malesiassa, muslimienemmistöisessä kontekstissa? Se on erilaista, kuin Euroopassa.

Kit mainitsee opiskelleensa Norjassa neljä vuotta. Keskustelut pohjoismaisten luterilaisten kanssa olivat hänen mukaansa aina mielenkiintoisia.

– Meillä voi olla samanlaisia luterilaisia kysymksiä ja ajattelun konsepteja. Mutta me ymmärrämme ne usein eri tavalla. Painotamme toiminnassamme erilaisia asioita. LML:ssä olemme pyrkineet silloittamaan tätä eri konteksteissa elävien jäsenkirkkojen välistä keskustelua. On siirryttävä syvemmälle, luterilaisen teologian ytimeen.

”Emme ole tunnustuksellisia, olemme tunnustavia”

VAIKKA LML:n sisällä tunnustetaan erilaisuudet, ovat kirkot Kitin mukaan myös yhtyneitä ”luterilaisessa kieliopissaan” ja teologisissa konsepteissaan.

– Tarvitsemme sitä, miten voisimme oppia ja rikastua toisistamme, tasa-arvoisina. Enää ei ole niin, että vain globaali pohjoinen kertoo globaalille etelälle, mitä uskoa. Myös etelä voi kertoa pohjoiselle, kuinka teidän pitäisi uskoa. Tätä olemme mielestäni tehneet aika hyvin.

Sivin Kit korostaa, että kommuunion äänet Etiopiasta, Indonesiasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Ruotsista tai mistä tahansa ovat yhtä arvokkaita. Kyse on hänen mukaansa globaalista luterilaisuudesta, ei eristäytyneestä luterilaisuudesta.

– Tämä kaikki liittyy siihen, mitä tarkoittaa olla tunnustuksellinen. Augsburgin tunnustus on tässä keskeinen.

Kit viittaa myös LML:n pääsihteerin Anne Burghardtin hieman vaikeasti suomennettavaan englanninkieliseen sanontaan, jonka mukaan ”emme ole tunnustuksellisia, olemme tunnustavia” (We are not confessionalist, we are confessional).

– Itse käyttäisin meistä jopa ilmaisua ”confessing”. Näin siksi, että tunnustamme uskoamme ulkopuoliselle maailmalle ymmärrettävällä ja relevantilla tavalla. Olla tunnustava luterilainen LML:n ”moodissa” tarkoittaa todella maailman koskettamista. Se on teologisesti ilmaistuna syvästi inkarnaatiollista.

Kristuksen reaalipreesenssi tarkoittaakin Kitin mukaan nykyisin myös sitä, miten me elämme täällä maailmassa.

– Kristus on läsnä kirkon kautta. Aina kun käytämme sakramentteja, se on hetki, jolloin kirkko voimaantuu olemaan todistaja tässä maailmassa, Sivin Kit sanoo.

LML:n teologinen työ on näin muodoin Kitin mukaan ilmaistu monilla eri tavoilla, klassisista dokumenteista hartauselämään ja liturgiaan, ja tärkeimpänä kaikista: yhteisessä elämisessä.

– Teologia on työssämme sekä aivan eturintamassa, että myös kaiken pohjana. Minusta se on aika voimakas LML:n puolustus, Kit naurahtaa.

Toivo antaa kestävyyttä ja voimaannuttaa.

LUTERILAISEN MAAILMANLIITON uuden strategian perustana on Kitin mukaan toivo.

– Kyse ei ole mistään halukkaasta (wishful) ajattelusta. Se on toivoa, joka on syvästi kiinnittynyt lopulta Jumalaan, ja tietenkin Kristuksen ristiin – ja elävään Kristukseen. Me tarvitsemme sellaista teologiaa, joka on konkreettista ja jopa sellaista, että pyrimme elämään todeksi Ilmestyskirjan näkyjä tämän päivän maailmassa. Vaikka se kirja voi olla monille outo, sen alkuperäinen tarkoitus on antaa meille kuva Jumalasta, Jumalan valtakunnasta ja maailmasta, Kit sanoo.

Toivo on Kitin mukaan hyvä asia, sillä se antaa kestävyyttä ja voimaannuttaa.

– Kaikki, mitä LML tekee seuraavat seitsemän vuotta, on tarkoitettu auttamaan jäsenkirkkojamme, 78 miljoonaa luterilaista, löytämään yhteistä suuntaa yhdessä. Maailmassa, jossa on vihaa ja muureja, tämä viesti on yhä tärkeämpi. Olemme LML:ssä hyvin motivoituneita menemään eteenpäin kohti uutta ajanjaksoa, Sivin Kit sanoo.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä