Luottamushenkilö Tammelasta: ”Seurakunnassa parempi yhteishenki kuin kuntapolitiikassa”

Lounaishämäläisen Tammelan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii toista kauttaan Maija-Stiina Rahkonen, 27. Hän on syntynyt ja kasvanut Tammelan Kuuslammin kylässä, jossa hän asuu edelleen miehensä ja pienen tyttärensä kanssa. Lapsuuden kotitila, jota veli viljelee, on lähellä ja siellä asuvat myös vanhemmat.

Rahkonen on vahvasti omilla ja sukunsa juurilla Kuuslammilla. Tammelan seurakunnan toimintaan hän on kasvanut lapsesta lähtien, lapsi-, varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyön kautta luottamushenkilöksi.

– Rippikoulun jälkeen lähdin mukaan isostoimintaan. Se oli mielekästä seurakunnan toimintaa ja antoi halun toimia seurakunnassa vielä aikuisenakin.

– Huomasin kuitenkin, että nuorille aikuisille ei seurakunnassa ollut juurikaan toimintamahdollisuuksia. Luottamushenkilönä pääsin taas mukaan. Kouluaikana olin koulun oppilaskunnan hallituksessa ja Suomen Lukiolaisten liitossa, joten luottamustehtävässä toimiminen tuntui luonnolliselta, Rahkonen kertoo.

”Toimintaa ei kannata muuttaa pelkän uudistamisen vuoksi”

Luottamustehtävissä pärjää Rahkosen mukaan ihminen, joka on kiinnostunut monenlaisista asioista. Tärkeää on myös tulla toimeen ja olla valmis keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Ihanne olisi, että luottamushenkilöissä olisi edustajia eri ikäpolvista.

– Tammelan kirkkovaltuustossa on minun lisäkseni kaksi alle 30-vuotiasta, eläkeläisiä on enemmän. Nuoret tuovat toimintaan uusia ajatuksia.

– Tosin olen huomannut, että olen myös varovainen uusien ideoiden suhteen. Usein koen vanhat toimintatavat toimiviksi. Asioista päätettäessä mietin myös, miten Tammelassa on ennen tehty. Toimintaa ei kannata muuttaa pelkästään uudistamisen vuoksi, vaan silloin, kun uudistamiselle on hyvät perusteet, Rahkonen sanoo.

Tammelan seurakunta on siirtymässä kuluvan vuoden aikana Kipaan eli Kirkon palvelukeskuksen palvelujärjestelmään. Se tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille

– Kipaan siirtyminen tuo muutoksia seurakunnan työntekijöiden työnkuviin. Eniten muuttuu talouspäällikön työnkuva. Muutoksia tapahtuu myös kirkkoherranvirastossa.

Välillinen kirkkoherranvaali mahdollisti hakijoiden esimiestaitojen selvittämisen

Tammelan seurakuntaan valittiin syksyllä 2016 uusi kirkkoherra. Kirkkoherran vaali suoritettiin välillisenä vaalina, jolloin valinnan tekee kirkkovaltuusto. Tavoitteena oli nopeuttaa valintaprosessia, sillä edellinen kirkkoherra siirtyi uuteen tehtäväänsä kesällä 2016 ja tehtävää on ehtinyt hoitaa jo kaksi sijaista.

– Kirkkovaltuusto koki, että välillisessä vaalitavassa luottamushenkilöillä on paremmat mahdollisuudet tutustua hakijoihin ja valita sellainen kirkkoherra, joka vastaa parhaiten seurakunnan tarpeita, Rahkonen kertoo.

Valtuusto halusi painottaa kirkkoherran kykyä hoitaa esimies- ja hallintotehtäviä, ja suorassa vaalissa nämä ominaisuudet eivät olisi tulleet esille. Uusi kirkkoherra Juha Koivulahti aloitti virassaan huhtikuun alussa.

Meneillään olevan valtuustokauden aikana seurakuntaan on valittu talouspäällikkö, nuorisotyönohjaaja, diakoniatyöntekijä, kanttori, lastenohjaaja, toimistosihteeri ja emäntä, joten Rahkonen on saanut moneen kertaan olla mukana valitsemassa useita työntekijöitä. Valinnat on tehnyt kirkkoneuvosto, jossa hänellä on valtuuston edustajana läsnäolo- ja puheoikeus.

– Meillä oli kirkkoherraksi hyviä hakijoita. Olemme aikaisemminkin tehneet hyviä henkilövalintoja seurakuntaamme, joten uskon, että tämäkin valinta oli hyvä, toteaa Maija-Stiina Rahkonen.

”Seurakunnassa päätöksenteko on sujuvampaa kuin kunnassa”

Seurakunnan luottamustoimien lisäksi Maija-Stiina Rahkonen on myös Tammelan kunnanvaltuustossa ja nyt uudelleen ehdokkaana kuntavaaleissa. Pienessä seurakunnassa aktiivisten jäsenten määrä on rajallinen ja helposti käy niin, että samat henkilöt ovat mukana sekä seurakunnan että kunnan luottamustehtävissä.

Kuntavaaleissa puolueen jäsenyys on merkittävä ja luonnollisesti saman puolueen ehdokkuus siirtyy myös seurakuntavaaleihin.

– Mielestäni poliittisia puolueita ja niiden jäsenyyttä ei voi poistaa seurakuntavaaleista, ne kuitenkin kertovat äänestäjille jotain ehdokkaasta.

Vaikka seurakunnan luottamushenkilöt on valittu tehtäviinsä puolueiden listoilta, käytännössä puoluejäsenyys ei Rahkosen mukaan näy luottamustoiminnassa toisin kuin kunnallisella puolella.

– Seurakunnan päätöksenteko on paljon sujuvampaa kuin kunnallinen päätöksenteko ja asiat käsitellään paremmassa yhteishengessä. Seurakunnan luottamushenkilönä en koe itseäni ensisijaisesti puolueen jäseneksi vaan seurakuntalaiseksi.

”Luottamustehtävät ovat ruuhkavuosien vapaaehtoistyötä”

Työssäkäyvänä pienen lapsen äitinä Maija-Stiina Rahkonen elää elämänsä ruuhkavuosia. Arkea määrittävät työn ja perheen yhdistäminen, joten aikaa vapaaehtoistoimintaan ei paljoa ole. Valtuuston puheenjohtajuuden lisäksi hän on diakoniatoimikunnan jäsen.

– Käyn päivittäin töissä Hämeenlinnassa ja minulla on puolitoistavuotias tytär, joten luottamustehtävien lisäksi minulla ei nykyisin ole aikaa osallistua muuhun vapaaehtoistoimintaan.

– Vuorottelemme miehen kanssa lapsen hoitopaikkaan kuljettamisessa. Omalla kuljetusvuorolla minulla menee lapsen kuljettamiseen ja työmatkaan melkein kaksi ja puoli tuntia päivässä. Ilta jää arkipäivinä melko lyhyeksi. Nyt keväällä olen mukana keräämässä yhteisvastuukeräystä omalla kotikylällä. Äitiysloman aikana osallistuin seurakunnan perhekerhoon, mutta töihin paluun jälkeen siitä on ollut pakko luopua.

Uusi asia Tammelan seurakunnan toiminnassa on osallisuus some-maailmassa. Tammelan seurakunnalla on omat Facebook-sivut ja nykyisin seurakunnan työntekijät myös käyttävät niitä.

Seurakunnan Facebook-sivujen kautta seurakuntalaiset voivat olla mukana seurakunnan elämässä, vaikka he eivät itse pääsisi mukaan tilaisuuksiin. Niiden kautta kulkee myös tieto toiminnasta.

Facebook-sivulla kuvataan Tammelan seurakuntaa sanoilla ”Vakaa lounaishämäläinen seurakunta, joka katsoo rohkeasti tulevaisuuteen”. Näillä sanoilla voisi kuvata myös Maija-Stiina Rahkosta, vahvoilla hämäläisillä juurilla on hyvä rakentaa tulevaisuuden kirkkoa.

Kuva: Kaarina Peuraniemi

Edellinen artikkeliKolumni: Uusi DigiMarkus on parissakin mielessä erikoinen
Seuraava artikkeliJeesusta ei näy ja hän on kaikkialla – Kärlekens Väg tuo valoa pitkäperjantaihin

Ei näytettäviä viestejä