Jeesusta ei näy ja hän on kaikkialla – Kärlekens Väg tuo valoa pitkäperjantaihin

Kirkkovuoden ainoassa surujuhlassa – pitkäperjantaissa – on perinteistä enemmän toivoa ilmassa tänä vuonna Sipoossa.

Sipoon ruotsalaisen seurakunnan musiikkidraama Kärlekens Väg eli Rakkauden tie oli yleisömenestys pitkäperjantaina vuonna 2015. Ensimmäisellä kerralla lähes 700 katsojaa kerännyt musiikkidraama esitetään nyt toisen kerran.

Tämä projekti on sydämen asia tuottajalle ja ohjaajalle Patrik Friskille.

Harjoituksia seurannut nuorisotyöntekijä Frisk vaati katseellaan hiljaisuutta toissa sunnuntaina Sipoon kirkossa. Hedelmiä, pullia ja mehua notkuneen pöydän ääreltä kuului vielä ääniä, kun Alexandra Gustafsson ja Christer Romberg keskittyivät vuorosanoihinsa esiintymislavalla.

Viimeinenkin sivustaseuraaja oli lorottanut kahvinsa pahvimukiin, kun Rombergin esittämä Johannes herkistyi Jeesuksen vaadittua anteeksiantoa tuskansa aiheuttaneille.

– Jos hän voi sanoa niin, kun hän riippuu tuskaisena ja kuolemaisillaan ristillä, niin hänen esimerkkinsä mukaan minäkin haluan elää. Se on vastauksemme. Saamme elää Jeesuksen rakkaudessa ja anteeksiantamuksessa.

Gustafssonin tulkitseman Marian on tuskaista käsitellä Jeesuksen kohtaloa.

– Ei, mutta häntä sattuu ja hän tuntee itsensä niin hylätyksi ja yksinäiseksi. Toivon, että hän jaksaisi kohdata katseeni. Toivon, että hän näkisi uskoni.

Marian ja Johanneksen taustalla Jeesus roikkuu ristillä valkoisena kankaana, jonka päällä on punainen liina.

”Olen tarpeeksi hullu kysymään ihmisiä mukaan”

Harjoitustauon aikana Patrik Frisk selventää mistä on kysymys.

– Tässä draamassa ei ole personoitua Jeesusta. Tulkitsemme hänen läsnäolonsa ja hänen vaikutuksensa.

Jeesuksen läsnäoloa tulkitsee iso tekijäjoukko.

– Meillä on tusinan verran ihmisiä näyttelijöinä ja toinen tusina muusikoita. Lisäksi projektiin kuuluu 14 seurakunnan työntekijää ja noin kymmenen henkilöä vastaa erilaisista huolto- ja vapaaehtoistehtävistä. Tekniikan puolella asioista vastaa kuusi henkeä, Frisk luettelee.

Pääesiintyjiä ovat edellä mainittujen lisäksi Pietarin roolissa Johan Aspelin ja Pontius Pilatuksena Sven-Gustav Åström. Tärkeässä roolissa on myös tanssija Matilda Nordberg.

Mukana on jopa hevonen, joka tuo visuaalisuutta näytelmään.

Miten Frisk on saanut niin vahvan joukon projektin taakse?

– Olen tarpeeksi hullu kysymään ihmisiä mukaan.

Frisk ottaa tosissaan kutsumuksensa projektin vastaavana ja idean isänä.

– Olen todella liikuttunut siitä, miten hienosti kaikki ovat tässä mukana.

Tavoitteena tuhat katsojaa

Sunnuntain harjoituksissa sotilaina tehtäväänsä suorittaneet Ann-Britt Gustafsson ja Hedvig Halén olivat tyytyväisiä saadessaan hetkeksi riisua naamionsa.

– Ei tämä naamio kutita, mutta lämmin tässä tulee, Halén toteaa.

Sekä Halén että Gustafsson olivat mukana jo edellisellä kerralla näyttelijöinä, kun Kärlekens Väg esitettiin.

– Tämä uusi eroaa vuoden 2015 versiosta. Näytelmään on tullut lisää osuuksia ja ihmisiä. Tämä on entistä parempi, Gustafsson iloitsee.

Frisk vahvistaa koko tiimin jakavan näkemyksen parantuneesta näytelmästä, jonka he uskovat keräävän nyt jopa 1 000 katsojaa.

Kärlekens Väg esitetään ruotsiksi, mutta Jeesuksen ylösnousemusta edeltävät tapahtumat tietäville draama toimii ilman ruotsinkielen taitoakin, nuorisotyöntekijä arvioi.

”Tämä draama ei lopu väkivaltaiseen ristiinnaulitsemiseen”

Kärlekens Väg on jaettu kolmeen osaan. Näytelmän aloituspaikkana toimii Kuninkaantien Pappila, jonka takapihalta yleisö kulkee toisena ulkonäyttämönä toimivan Sipoon vanhan kirkon edustalle.

Musiikkidraaman päätösosuus on Sipoon kirkossa ja tähän osuuteen keskityttiin toissasunnuntain harjoituksissa.

– Sipoossa draama ei lopu siihen väkivaltaiseen ristiinnaulitsemiseen, Frisk tähdentää.

Musiikki ja valosuunnittelu ovat tärkeässä osassa, kun Kärlekens Väg avaa pitkäperjantain lohdullisia näkymiä yleisölle.

Loppulauluna on Kärlekens Väg, jonka on sanoittanut musiikkidraaman käsikirjoituksesta vastaava Sipoon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Camilla Ekholm.

Toivoa ja rakkautta painottavassa tulkinnassa on luonnollisesti myös synkkyyttä ja epätoivoa. Tätä taustaa vastaan Ekholm muistuttaa, että jokaisen vanhemman on pohdittava musiikkidraaman sopivuutta pienemmille lapsille.

Joka tapauksessa näytelmä tarjoaa hyviä näkökulmia katsojilleen.

Jeesuksella ja pääsiäisen opetuksilla on tärkeä sijansa tänäkin päivänä, Camilla Ekholm näkee.

– Jeesuksen pettävillä ihmisillä on tässä naamiot ja oikeastaan kuka tahansa meistä voisi olla niiden sisällä.

Kuvat: Jouni Lampinen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.

1. Naamioidut sotilaat eivät näytä armoa toteuttaessaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista.

2. Valkoinen enkeli, Matilda Nordberg, tuo tanssiessaan toivoa ja rakkautta Sipoon kirkkoon.


Sipoon ruotsalaisen seurakunnan musiikkidraama Kärlekens väg (Rakkauden tie) esitetään pitkäperjantaina 14.4. kello 19–20.30 Nikkilässä. Näytelmän aloituspaikkana toimii Pappila (Kuninkaantie 28). Esitys on katsojille maksuton.

Edellinen artikkeliLuottamushenkilö Tammelasta: ”Seurakunnassa parempi yhteishenki kuin kuntapolitiikassa”
Seuraava artikkeliMarja Vilkama ja Tarinakahvila: Äärimmäiset vastoinkäymiset voimaksi

Ei näytettäviä viestejä