Akaan seurakunnan luottamushenkilönä vaikuttavalla Reino Salminiemellä (61) on ollut omassa elämässään tiennäyttäjänä Luukkaan evankeliumin 15. luku, jossa Jeesus sanoo: ”Minä sanon teille; taivaassa iloitaan enemmän yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.”
Salminiemi haluaa muistaa tämän seurakuntalaisena ja myös seurakunnan hallinnossa toimiessaan.
– Tällaiselle pyhäkoulua kymmenkunta vuotta käyneelle pyhäkouluopettajan pojalle oma kotiseurakunta on lähellä sitä kuvaa, jonka sain jo lapsena armollisesta seurakuntaelämästä.
– Meillä sallitaan myös vapaampi ajattelu uskonasioista. Joskus ollaan myös eri mieltä, mutta sehän kuuluu ihmisen perusluonteeseen, hän sanoo.
Keskivertosuomalaisia
Turussa syntynyt ja kasvanut Reino Salminiemi teki työuransa Puolustusvoimissa Niinisalon varuskunnan opistoupseerina. Hänellä on Urjalan seurakunnassa perhetyöntekijänä työskentelevä diakoni-vaimo, kolme lasta ja kuusi lastenlasta.
Seurakunnassa hän kertoo olevansa yleismies Jantunen, jolle sopii lähes kaikenlainen seurakunnallinen luottamus- ja vapaaehtoistoiminta.
– Koska asun Kylmäkoskella, tuon seurakunnan hallinnossa mielelläni esiin erityisesti Kylmäkosken kappeliseurakuntaa ja seurakuntalaisten toiveita, hän kertoo.
Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevassa Akaan kaupungissa on noin 17 000 asukasta sekä kolme keskusta; kaupunkimainen Toijala, teollisuuskeskittymä Viiala ja maaseutumainen Kylmäkoski. Akaan seurakunnassa on noin 13 000 jäsentä ja sitä hallitaan 27 valtuutetun, kahdeksan kirkkoneuvoston jäsenen sekä kuuden Kylmäkosken kappelineuvoston jäsenen päätöksin. Seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,7 ja talous kohtuullisen vakaalla pohjalla.
– Me akaalaiset taidamme olla melko keskivertaisia suomalaisia seurakuntalaisia, Reino Salminiemi pohdiskelee.
– Syntyvistä lapsista suurin osa kastetaan, päivä-, perhe- ja varhaisnuorisokerhoissa riittää kävijöitä, nuoriso- ja vapaaehtoistoiminta on vilkasta, rippikoulua käy suurin osa ikäluokista ja konfirmaatiot täyttävät kirkot. Aviopareja vihitään, ja ihmisiä siunataan hautaan.
Kappeliseurakunnan kulttuurikirkon mittava remontti järjestyi
Kylmäkosken kappeliseurakunnan kappelineuvoston puheenjohtajana Salminiemi on toiminut vuodesta 2011. Akaan seurakunnan kirkkovaltuustoon hänet valittiin 2015, ja samalla hän aloitti myös kirkkoneuvostossa.
Kappelineuvoston puheenjohtajan tehtävää Salminiemi kuvailee sekä haastavaksi että palkitsevaksi. Kylmäkosken vuonna 1900 rakennettu kirkko jouduttiin nimittäin vuonna 2011 sulkemaan vakavien sisäilmaongelmien vuoksi.
– Se, että kirkon korjauksen rahoitus järjestyi ja projekti saatiin vietyä asianmukaisesti päätökseen, oli monen toimijan yhteisen puristuksen tulos. Ensisijaisen tärkeää oli se, että Akaan seurakunta lähti ajamaan kappeliseurakuntansa asiaa.
– Saimme tukea Kirkkohallitukselta, sekä merkittävää henkistä tukea ja jonkin verran rahaa kasaan myös Kylmäkoski-seuran järjestämällä, arkkipiispa emeritus Jukka Paarman tukemalla valtakunnallisella keräyksellä.
Helatorstaina 2014, kolme ja puoli vuotta kestäneen mittavan korjausprojektin jälkeen, kirkko avasi ovensa ja se nimettiin Kylmäkosken kulttuurikirkoksi.
– Samaan aikaan perustettiin kulttuurikirkkotyöryhmä, johon itsekin kuulun, Salminiemi kertoo.
Erikoismessut suosittuja
Akaan seurakunnassa on Kylmäkosken kulttuurikirkon lisäksi kirkot myös Akaassa ja Viialassa. Kaikissa kolmessa kirkossa järjestetään messu tai sanajumalanpalvelus pääsääntöisesti joka viikko. Kirkkovaltuuston päätöksellä Akaan kirkossa se on perinteisesti joka sunnuntai kello 10. Muissa kirkoissa kellonaika voi vaihdella.
Eri-ikäisistä seurakuntalaisista koostuvat messuryhmät osallistuvat jumalanpalvelusten suunniteluun ja toteuttamiseen, ja ovat näin omalta osaltaan tuomassa jumalanpalveluselämää nykypäivään.
Salminiemi kertoo, että kun kirkossa järjestetään jotain erikoisempaa, ihmisiä löytää paikalle runsaammin. Esimerkiksi sotaveteraani-, lähetys- ja perhekirkonmenot vetävät väkeä, samoin nuorten aikuisten ryhmän kerran kuussa järjestämät majataloillat.
– Kulttuurikirkossa on pyritty järjestämään niin sanottuja matalan kynnyksen kirkonmenoja. Esimerkiksi vierailevat saarnaajat ja erikoismessut ovat olleet suosittuja. Meillä on ollut muun muassa Syntisten veisuut sekä iltakirkot Kari Tapion lauluin sekä tangon, Lasse Mårtesonin ja Lapin laulujen sävelin.
”Harmi ettei kirkolliskokous ole ottanut ajoissa kantaa uuteen avioliittolakiin”
Salminiemen mukaan on tärkeää, että kaikki tapahtumat seurakunnassa kunnioittavat kristillisiä perinteitä. Toiminnan tulee kuitenkin olla sellaista, josta ihmiset pitävät.
– Silloin kirkosta lähtiessä jää tunne, että on saanut jotakin.
Salminiemi myös uskoo, että näin kirkkoon löytävät sellaisetkin, joita ei siellä yleensä näe.
– Kirkonmenojen jälkeen järjestettävillä kirkkokahveilla olen tavannut ihmisiä, jotka eivät ole evankelisluterilaisen kirkkomme jäseniä, tai jotka vierastavat muuten tulla kirkkoon. Tämä on siis samalla jonkinlaista sisäistä lähetystyötä.
Akaan seurakunnassa asiat ovat hyvin. Sen sijaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon tulevaisuus Salminiemeä jossakin määrin huolestuttaa.
– Eniten mietityttää ensi vuoden maaliskuu ja sen mukanaan tuomat mahdolliset ongelmat kirkon työntekijöille ja jäsenille, hän täsmentää.
– En halua sen kummemmin kommentoida uutta avioliittolakia ja sen sisältöä, koska se ei mielestäni ole tässä olennaisinta. Harmillista on, että Kirkolliskokous ei ole ajoissa ottanut asiaan selkeää kantaa.
Kuva: Salminiemen kotialbumi. Seurakunta on Reino Salminiemen mukaan toimiva silloin, kun siellä on tilaa kaikenikäisille ihmisille.