Tavallinen hautauskäytäntö on nykyisin, että vainajaa säilytetään kylmätiloissa joitakin viikkoja. Sitten hänet siirretään kalliiseen arkkuun siunaustilaisuuden ajaksi. Pian tämän jälkeen arkku vainajineen poltetaan. Laskun maksavat kuolinpesä, kylmätiloja ylläpitävä seurakunta – ja ympäristö. Esimerkiksi arkussa olevat puuvillatekstiilit on mainittu merkittävänä ympäristön kuormittajana.

Voitaisiinko Suomessakin toimia kuten Saksassa? Siellä vainaja tuhkataan lähipäivinä kuoleman jälkeen yksinkertaisessa arkussa, ja hänet siunataan myöhemmin uurnassa tuhkan muodossa. Samassa tilaisuudessa voitaisiin uurna laskea hautaan.

Ehkä tämä todetaan mahdottomaksi teologisista tai muista syistä. Saksan evankelisessa kirkossa tämä kuitenkin on mahdollista.

Vaikea keksiä turhempaa rahan ja luonnonvarojen tuhlausta kuin kalliin arkun polttaminen. Vainajan kannalta viikkojen kylmäsäilytys ei sekään tunnu kovin kunnioittavalta.

Antero Helanterä
kirkkovaltuutettu, Lahti