Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät viranomaiset kohtaavat päivittäisessä työssään yhä enemmän oikeuksia vailla olevia ihmisiä ja kokonaisia perheitä. Sisäministeriö linjasi marraskuussa toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi.
Ihmisten avun tarpeen arvioiminen on kuitenkin jäämässä yksittäisten työntekijöiden ratkaistavaksi.
– Monet järjestöissä ja kunnissa työskentelevät, paperittomia kohtaavat ovat eettisen ristiriidan äärellä. Ministeriön linjaus on ankara ja kuvastaa kiristynyttä yhteiskunnallista ilmapiiriä, sanoo Diakin tutkija Marja Katisko Diakin tiedotteessa.
Marja Katiskon tutkimustyö on kohdistunut maahanmuuttajataustaisen väestön asunnottomuuteen sekä paperittomien henkilöiden ja perheiden elämään pääkaupunkiseudulla.
Millaisia käytäntöjä Suomessa on paperittomien kohtaamiseen? Mikä on kirkon ja kansalaisjärjestöjen rooli humanitäärisessä kohtaamisessa, kun ministeriön linjaukset ovat tiukentuneet?
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämässä Paperittomana hyvinvointivaltiossa -keskustelutilaisuudessa keskiviikkona 1.2. Oulussa. Tilaisuus on tarkoitettu turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja kolmannen sektorin toimijoille.
Terminologialla luodaan asenteita
Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács kohtaa paperittomia työssään. Hänelle on selvää, että hädänalaisia autetaan.
– Jos ihminen pyytää apua, minun tehtäväni on laittaa hänet lämpimään. Meillä on jo nyt ihmisiä, jotka tarvitsevat majoitusta ja huolenpitoa, ja lisääntyvien kielteisten turvapaikkapäätösten myötä heitä tulee lisää, Kovács sanoo Diakin tiedotteessa.
Kovács sanoo ymmärtävänsä paperittomia, jotka pelkäävät viranomaisia.
– Oulussakin on ihmisiä, jotka ovat vain kadonneet.
Pastori Árpád Kovács ja tutkija Marja Katisko eivät pidä termistä laiton maahanmuuttaja. Heidän mukaansa ei ole olemassa laittomia ihmisiä.
– Itse käytän ilmiöstä termiä globaali kodittomuus. Monilla niin sanotuilla paperittomilla on itse asiassa monenlaisia dokumentteja mukanaan, joten paperittomuus on terminäkin harhaanjohtava, Katisko toteaa.
– Puhumme myös uuspaperittomista, Kovács lisää.
– Suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa. Käyttämällä laiton-sanaa yritetään vaikeuttaa auttamista, kun annetaan ymmärtää, että tässä oltaisiin tekemässä jotain laitonta, Kovács sanoo.
Tilaisuus alkaa Oulun Diakin auditoriossa 1.2. kello 14.30 Marja Katiskon alustuksella. Paneelikeskusteluun siirrytään kello 15.15. Paneelikeskustelun kysymykset esittää yleisö.
Kuva Arpad Kovácsista: Jaani Föhr