Lähetysjärjestöjen määrän kasvattaminen ei ohjaisi rahoja hallintomenoihin vaan päinvastoin tehostaisi rahankäyttöä. Näin väittää Suomen Lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen kirjoituksessaan järjestön kotisivuilla.
Ropposen kirjoitus liittyy Suomen Lähetysseuran uuden toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin
näkemyksiin, joita tämä on esittänyt kirkolliskokousedustajille. Steffansson on itsekin kirkolliskokouksen jäsen.
Steffanson on todennut, että jos kirkolla olisi 10–12 lähetysjärjestöä, seurakunnat rahoittaisivat yhä useamman järjestön hallintoa. Kommentit liittyivät uutiseen, jonka mukaan Suomen Lähetyslentäjät haluaa paikan kirkon lähetysjärjestönä.
”Oikeastihan asia on kirkon näkökulmasta täysin päinvastoin. Aina kun kilpailu lisääntyy, niin kustannustaso laskee ja varsinainen lopputuote on parempi ja edullisempi”, Ropponen kirjoittaa.
Ropposen mukaan lähetysjärjestöjä voisi palkita sen mukaan, miten paljon ne käyttävät varoja varsinaiseen lähetystyöhön ja kuinka vaikuttavaa työ on. Lisäksi kirkko voisi hänen mielestään asettaa jonkinlaisen rajan sille, kuinka iso osuus rahoista saisi mennä hallintokuluihin. Järjestöt voisivat itse etsiä tarvittavalle hallinnolle myös muita rahoituslähteitä.
”Se, että kirkolla on lähitulevaisuudessa 10–12 lähetyskumppania, on kirkon etu eikä päinvastoin”, Ropponen tiivistää.
Lue Ropposen kirjoitus kokonaisuudessaan täältä.
Kuva: Suomen Lähetyslentäjät MAF. Aarno Alanne tankkaamassa Pilatus PC-12 -lentokonetta Etelä-Sudanissa.
Oikaisu 27.2.2018 kello 17.15. Kuvatekstissä oli nimivirhe. Kuvassa on Aarno Alanne, ei Aarno Alanen.
Lue myös:
Lähetyslentäjät haluaa kirkon lähetysjärjestöksi – Lähetysseura nihkeänä