Kirkon lähetystyön keskuksen viime viikolla julkistetut vuoden 2013 lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kannatustilastot kertovat seurakuntien ja kirkkokansan vahvasta tuesta lähetystyölle: lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu saivat tukea yli 55,8 miljoonaa euroa.
Tämä on 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012.
Uusissa tilastoissa tarkasteltu tuki koostuu vapaaehtoisesta kannatuksesta yksityisiltä, vapaaehtoisesta kannatuksesta seurakuntien kautta, seurakuntien talousarviomäärärahoista ja testamenteista.
Tässä tarkastelussa miljoonien eurojen summat on useimmissa kohdissa mainittu yhden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristettyinä.
Kaksi suurinta kannatuksen saajaa Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu
Kaikki nämä kannatusmuodot yhteen laskettuina vuonna 2013 suurimmat tuen saajat olivat Suomen Lähetysseura (19,8 miljoonaa euroa), Kirkon Ulkomaanapu (17,7 miljoonaa), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (5,6 miljoonaa), Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä (3,5 miljoonaa), Medialähetys Sanansaattajat (Sansa, 3,3 miljoonaa), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley, 3,0 miljoonaa), Suomen Pipliaseura (2,1 miljoonaa) ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (Slef, 0,4 miljoonaa).
Vuonna 2012 kokonaiskannatussumma oli 54,3 miljoonaa. Vuoden 2011 summa oli 53,3 miljoonaa, vuoden 2010 summa 53,6 miljoonaa, vuoden 2009 51,5 miljoonaa, vuoden 2008 50,4 miljoonaa ja vuoden 2007 48,8 miljoonaa.
Kirkon Ulkomaanapu on kasvattanut kokonaiskannatustaan
Järjestöjen kokonaiskannatuksessa neljän suurimman järjestön tuki on vaihdellut vuodesta 2012 taaksepäin vuoteen 2007 näin: Suomen Lähetysseura 20,5 miljoonaa (2012), 19,4 miljoonaa (2011), 19,7 miljoonaa (2010), 21,6 miljoonaa (2009), 20,9 miljoonaa (2008) ja 19,0 miljoonaa (2007).
Kirkon Ulkomaanapu on lisännyt kokonaiskannatusta seuraavasti: 15,3 miljoonaa (2012), 16,3 miljoonaa (2011), 17,4 miljoonaa (2010), 13,0 miljoonaa (2009), 12,9 miljoonaa (2008) ja 12,3 miljoonaa (2007).
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys on ollut kokonaiskannatuksen häviäjiä: 3,5 miljoonaa (2012), 3,2 miljoonaa (2011), 3,2 miljoonaa (2010), 3,2 miljoonaa (2009), 3,6 miljoonaa (2008) ja 4,4 miljoonaa (2007).
Kansanlähetys on pitänyt pintansa kokonaiskannatuksessa Sleytä paremmin: 5,7 miljoonaa (2012), 5,8 miljoonaa (2011), 5,1 miljoonaa (2010), 5,1 miljoonaa (2009), 4,8 miljoonaa (2008) ja 5,2 miljoonaa (2007)
Talousmäärärahatuessa useimmat lähetysjärjestöt pitäneet pintansa
Tuen saajien järjestys muuttuu, kun mittarina on seurakuntien talousmäärärahoista viime vuonna myönnetyn 21,0 miljoonan euron jakautuminen. Ensimmäisenä on edelleen Lähetysseura (9,6 miljoonaa euroa). Sen jälkeen tulevat Kirkon Ulkomaanapu (4,4 miljoonaa), Kansanlähetys (2,2 miljoonaa) Kylväjä (1,2 miljoonaa), Sansa (1,2 miljoonaa), Pipliaseura (1,2 miljoonaa), Sley (1,0 miljoonaa) ja Slef (0,1 miljoonaa).
Talousmäärärahoista kaikille järjestöille maksettu yhteenlaskettu kannatus on vaihdellut viime vuosina seuraavasti: 2012 (20,5 miljoonaa), 2011 (20,9 miljoonaa), 2010 (21,0 miljoonaa), 2009 (21,5 miljoonaa), 2008 (20,4 miljoonaa) ja 2007 (19,1 miljoonaa).
Julkisuudessa paljon puhuttu konservatiivisina pidettyjen lähetysjärjestöjen tukematta jättäminen seurakuntien talousarviomäärärahoissa ei yllättäen näy tilastoissa valtakunnallisella tasolla mitenkään yksiselitteisesti.
Sleyn kannatus on myös tässä kategoriassa kyllä vähentynyt: sen saama tuki oli 1 464 744 euroa vuonna 2007, 1 198 739 euroa vuonna 2009, viime vuoden tarkan luvun ollessa 1 015 181 euroa. Sen sijaan Kansanlähetyksen saama kannatus oli vuoden 2007 luvuissa 2 084 450 euroa, vuonna 2009 luku oli 2 414 776 euroa, vuonna 2013 taas 2 240 743 euroa. Vertailussa Suomen Lähetysseuraan kehitystrendissä ei ole vaihtelun kannalta dramaattista eroa: Lähetysseura sai talousarviomäärärahoista vuonna 2007 8 780 759 euroa, 10 079 866 euroa vuonna 2009 ja 9 688 548 euroa vuonna 2013.
Sley kirii seurakuntien vapaaehtoiskannatuksessa
Vapaaehtoinen kannatus seurakuntien kautta, esimerkiksi kolehdit, muuttaa taas järjestöjen järjestystä. Viime vuonna tämä summa oli 13,0 miljoonaa euroa. Ykkösenä on edelleen Lähetysseura (5,5 miljoonaa euroa) ja toisena Kirkon Ulkomaanapu (4,0 miljoonaa). Kolmantena on Kansanlähetys (1,0 miljoonaa), mutta neljänneksi kipuaa nyt Sley (0,6 miljoonaa). Perää pitävät tässä listauksessa Sansa (0,5 miljoonaa), Kylväjä (0,5 miljoonaa), Pipliaseura (0,4 miljoonaa) ja Slef (0,05 miljoonaa).
Yhteen laskettu kaikkien järjestöjen saama vapaaehtoinen kannatus seurakuntien kautta on miltei polkenut paikallaan jo vuosien ajan: 2012 (12,4 miljoonaa), 2011 (13,0 miljoonaa), 2010 (13,2 miljoonaa) ja 2009 (11,9 miljoonaa).
Yksityisten vapaaehtoisessa kannatuksessa lähetysjärjestöt tasaväkisiä
Vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä (yhteensä 17,4 miljoonaa euroa vuonna 2013) tuo jälleen suuria muutoksia järjestöjen keskinäiseen ranking-listaan: Nyt ylivoimainen ykkönen on Kirkon Ulkomaanapu (7,8 miljoonaa euroa). Toisena on Lähetysseura (2,6 miljoonaa), mutta kolmanneksi nousee Kansanlähetys (2,2 miljoonaa). Neljäs on Sansa (1,5 miljoonaa), viides Sley (1,3 miljoonaa) ja kuudes Kylväjä (1,1 miljoonaa). Alle miljoonan euron jäävät vapaaehtoisessa kannatuksessa yksityisiltä Pipliaseura (0,5 miljoonaa) ja Slef (0,2 miljoonaa).
Vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä vaikuttaisi lukujen perusteella suosivan herätysliikepohjaisia lähetysjärjestöjä Lähetysseuraa enemmän. Ylipäätään lähetysjärjestöjen väliset kannatuserot tässä kategoriassa ovat pienimmillään. Yhteenlaskettu kannatus yksityisiltä on kasvanut vuosien mittaan. Vuonna 2012 se oli 17,1 miljoonaa, vuonna 2011 noin 17,0 miljoonaa. Vuonna 2010 oltiin suunnilleen samassa lukemassa 17,0 miljoonaa ja vuonna 2010 luku oli 17,2 miljoonaa. Sen sijaan vuonna 2009 lukema oli vain 14,5 miljoonaa.
Kirkon Ulkomaanavun yksityisessä vapaaehtoisessa kannatuksessa suurta vaihtelua
Vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä -kategoriassa Lähetysseuran saamat summat ovat viime vuosina vaihdelleet seuraavasti: 3,1 miljoonaa (2012), 2,9 miljoonaa (2011), 3,1 miljoonaa (2010) ja 3,1 miljoonaa (2009).
Kirkon Ulkomaanavun kohdalla vaihtelua on enemmän: 7,2 miljoonaa (2012), 7,4 miljoonaa (2011), 8,1 miljoonaa (2010) ja 5,3 miljoonaa (2009).
Sleyn vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä on hiljalleen kasvanut: 1,3 miljoonaa (2012 ja 2011), 1,2 miljoonaa (2010) ja 1,1 miljoonaa (2009).
Kansanlähetyksen kohdalla yksityisen vapaaehtoisen kannatuksen kasvu on ollut nopeaa: 2,2 miljoonaa (2012), 2,1 miljoonaa (2011), 1,7 miljoonaa (2010) ja 1,7 miljoonaa (2009).
Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 vuoteen 2013 vain Lähetysseuran yksityisiltä saama vapaaehtoinen kannatus on selvästi pienentynyt. Muiden lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kannatus on samana jaksona pysynyt vakaana.
Testamenttilahjoituksia lähetystyön hyväksi annettiin vuonna 2013 kaikkiaan 4,2 miljoonan euron edestä. Summa vaihtelee vuosittain suuresti, myös eri järjestöjen kesken.
Helsinki ja Tampere parhaimmat ”lähetyshiippakunnat”
Hiippakunnittain tarkasteltuna vuoden 2013 kannatussumma jakautuu seuraavasti: Tampere (8,7 miljoonaa euroa), Helsinki (8,1 miljoonaa), Turku (6,8 miljoonaa), Espoo (6,1 miljoonaa), Lapua 5,7 miljoonaa), Kuopio (5,1 miljoonaa), Mikkeli (4,9 miljoonaa), Oulu (4,7 miljoonaa) ja Porvoo (2,6 miljoonaa).
Jos kokonaiskannatusta arvioidaan seurakunnan jäsentä kohti, hiippakunnittain kärjessä ovat Helsinki (16,02 euroa / seurakuntalainen), Espoo (14,56 euroa / seurakuntalainen) ja Tampere (13,92 euroa / seurakuntalainen). Perää tässä tarkastelussa pitää Oulun hiippakunta (9,84 euroa / seurakuntalainen).
Mikä hiippakunta on kunkin järjestön luvattua maata kannatuksen kannalta? Suomen Lähetysseuralle anteliaimmat seurakunnat ja seurakuntalaiset ovat Helsingin hiippakunnassa, kannatusta tuli vuonna 2013 kaikkiaan 3 234 178 euroa. Sleyn vahvin hiippakunta oli samana vuonna Tampere, josta irtosi kannatusta 569 708 euroa. Ruotsinkieliselle sisarjärjestölle Slefille tukea tulee lähinnä Porvoon hiippakunnasta: 423 879 euroa.
Pipliaseuran tuotteliainta ”raamattuvyöhykettä” on Helsinki, euroja vieri sille 396 671. Kansanlähetyksen vahvin hiippakunta on Tampere, josta kannatusta saatiin 932 832 euroa. Kylväjän suurin tuki tuli myös Tampereen hiippakunnan alueelta: 1 083 088 euroa. Myös Sansalle Tampere on parasta aluetta, hiippakunnan seurakunnilta ja niiden jäseniltä tuli tukea 677 609 euroa. Kirkon Ulkomaanavulle suurin tuki tuli Helsingin hiippakunnan alueelta, 3 149 807 euroa.
Oulun tuomiorovastikunta on lähetyskannatuksen ykkönen
Vahvimmat lähetysrovastikunnat vapaaehtoisen kannatuksen määrän perusteella per jäsen vuonna 2013 olivat Oulun tuomiokirkkorovastikunta, Loimaa, Helsingin tuomiorovastikunta, Kangasala, Espoon Tapiola, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenkyrö ja Koillismaa.
Lähetysinnokkaimmat seurakunnat viime vuonna taas olivat samalla periaatteella laskettuina Tampereen ruotsalainen seurakunta, Pöytyä, Kangasniemi, Turun tuomiokirkkoseurakunta, Lempäälä, Toholampi, Teerijärvi, Kauniaisten suomalainen seurakunta, Helsingin Kallion seurakunta ja Ylöjärvi.
Tutustu tarkkoihin uusiin lähetyskannatuslukuihin Kirkon Lähetystyön Keskuksen sivuilla.
Kuva: Matti Karppinen.